Viisarin hankeväki suunnitteli Lauttasaaressa 7.9.16

Kahdentoista hengen voimin suunniteltiin Viisari-hankkeen toimintaa. Tulossa on tämän lukuvuoden aikana esimerkiksi:

Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta

• kuuden hankelukion pilotointeja ja niiden raportointeja niin hankeblogiin kuin videomuodossa
• 8.11. LOPS-hautomohankkeen kanssa arviointi-iltapäivä Helsingissä (maksuton koulutus, ks. ohjelma ja ilmoittautuminen)
• verkkoinfoja ja työpajoja arviointiin liittyen, erityisesti sähköisiin arvioinnin apuihin tutustuminen kiinnosti
• blogiin esittely nyt tarjolla olevista sähköisistä arviointisovelluksista ja työkaluista
• valtakunnallinen kysely arvioinnin monipuolistamisesta lukiossa: mitä on tehty ja löytyykö vinkkejä verkon kautta, ettei jokaisen opettajan tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen (yhtenä jakamisen paikkana voisi olla Facebook-ryhmä
• joulukuussa 2016 osallistuinen Valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville (OPH)
• kevätlukukaudella 2017 osallistavia suunnittelutyöpajoja ja arviointiin liittyviä kilpailuja lukiolaisille
• arviointimessut huhtikuun 2017 lopulla
• yhteistyötä Viikin normaalikoulun kanssa.

Erityisenä haasteena koettiin arvioinnin monipuolistaminen uuden opetussuunnitelman hengessä yhdistettynä yhä kasvaviin luokkakokoihin. Muitakin tavoitteita arviointimuotojen ja toteuttamistapojen kehittämiseen listattiin:

• koeviikko vie aikaa, lyhennettyä koeviikkoa ja muita järjestelyjä kouluissa jo kehitetty, niistä kokemuksia suunnittelun tueksi
• arvioinnin rooli oppimista tukevaksi, vanhoja ajatuksia voisi tuulettaa ja suunnitella esimerkiksi kokeettomia kursseja (toki YO-tutkintoa varten tarvitaan sitä jäljitteleviä kokeita harjoituksen vuoksi, mutta pitääkö kaikkien kurssien sisältää loppukoe), asenne arviointiin: oppimista, ei arvosanoja varten ja huomio sisäiseen motivaatioon, joka johtaa tutkitusti syvempään oppimiseen

• 

  Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.

  keinoja sen varmistamiseen, että opiskelija tietää ja ymmärtää kurssien tavoitteet ja hahmottaa tavoitteiden suhteen arviointiin, opiskelija asettamaan myös omia tavoitteita opiskelulle

• opiskelijalle keinoja ymmärtää oma osaamisensa, kokemuksia siitä, että heikot yliarvioivat osaamisensa ja hyvät aliarvioivat
• opettajakin kaipaa vaihtelua arviointityöhön, kokemuksia oli siitä, että arviointia olisi välillä hyödyllistä miettiä muiden kuin oman aineryhmän opettajien kanssa
• tutustuminen digitaalisiin arvioinnin apuvälineisiin, nyt arviointi edelleen pitkälle käsityötä
• paikkaan sitomaton opiskelu ja arviointi
• itsearvioinnin rakentaminen verkkokursseille, mikä toimii, millaista tukea opiskelija kaipaa (ks. esimerkiksi Matti Räsäsen lukion reaaliaineisiin kehittämää arviointisysteemiä)
• jatkuvan arvioinnin toteuttaminen suhteessa opettajan rajalliseen työaikaan (eri oppiaineiden luonteet)
• arviointi vuoropuheluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, dialogisuus korostuu nyt peruskoulun arvioinnissa, samaa henkeä lukioon, huolena se, ettei koulussa ole nyt oikein aikaa ajattelulle ja keskustelulle
• arviointi ja monenlaiset (myös erilaiset) oppijat, eritasoisten opiskelijoiden tukeminen
• keinoja siihen, miten ylipäätään arviointi saavuttaisi opiskelijan: kokemuksia useilla siitä, miten samat palautteet vuodesta toiseen eivät muuta opiskelijan osaamista.

 

Manuaalisesti koottu keskustelu on digitoitu tähän bloggaukseen.

Yhdessä oltiin sitä mieltä, että paljon hyvää on jo tehty siellä täällä, mutta todella vaikeaa on saada kokemuksia jakoon ja kiertoon. Viisari-hankkeen toteutuksista pyritäänkin tuottamaan pieniä käytännönläheisiä videoita, joista opettajat voivat nopeasti löytää ideoita omaan työhönsä. Erilaisia työohjeita, arviointiin viritettyjä taulukoita ja muuta kättä pidempää myös muokataan julkaistavaan kuntoon. Julkaisemisesta tehdään hankeopettajille mahdollisimman vaivatonta. Toteutetaan myös valtakunnallinen kysely ja kaivetaan esiin hyviä esimerkkejä. Kaveerataan sisarhankkeiden kanssa ja kutsutaan kehittäjiä kevään arviointimessuille. Jakaminen ja yhteistyö ovat arvokkaita, sillä opetussuunnitelmat yhdistävät ja esimerkiksi arviointikriteerien purkaminen pisteohjeiksi opiskelijan itsearviointia varten on hyvin työlästä.

Keskustelua herätti myös tuore tieto yliopistojen sisäänpääsyn uudistamisesta 2018 alkaen. Tämä uudistus koskee jo nyt lukiossa olevia. Tavoitteena on, että lukion ja YO-kokeen arvosanat saavat nykyistä suuremman painoarvon. Meneekö uudisus jopa kurssien arvosanojen tasolle, ei vielä tiedetty. Pohditiin sitä, miten arviointi pysyy objektiivisena, jos arvosanojen merkitys nousee. Miten paljon arviointivastuuta voi antaa opiskelijalle itselleen? Joka tapauksessa monissa puheenvuoroissa nousi halu antaa arviointivastuuta ohjatusti ja suunnitelmallisesti opiskelijalle itselleen, sillä arviointitaitavuus on tärkeää myös lukion jälkeen niin opinnoissa kuin työelämässä. Tämä tavoite kiteytettiin: ”Oppiminen seuraa sinua kuin varjo, se on osa sinua ja mukanasi jatkuvasti.”

Poimi seurantaan tämän blogin lisäksi Viisarin verkkoprofiilit:

• Twitter http://twitter.com/viisarihanke
• Twitter #arviointiviisari
• Instagram @arviointiviisari
• Facebook-ryhmä Viisari (ks. myös ryhmä Arviointi peruskoulussa ja lukiossa)

Advertisement

Suunnitelmissa arviointimessut – mallia Pedamessuilta

Hämeenlinnassa elokuun lopulla Digisilta- ja Opelix-hankkeen järjestivät kaksipäiväiset Pedamessut (ks. Digisillan blogissa messukuulumisia). Ideana oli, että opettajat (ja opiskelijat) esittelevät toinen toisilleen käytännön toteutuksia. Vaikka painotus oli lukiokoulutuksessa, mukana oli myös perusasteen ja ammatillisen toteutuksia, mitä soisi tapahtuvan enemmänkin: hankerahoitukset kanavoidaan oppiasteittain, mutta ideat eivät tunne rajoja.

Messupöytiin oli tuotu havaintoaineistoa, niin digitaalista kuin muuta. Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajille suunnatun oppiainerajoja ja oppilaitoksen rajoja ylittävän kurssin messupöytä oli inspiroiva. Pöydän otsake oli: ”Oppiaineita yhdistävä kaupunkipeliprojekti” ja pöydän esittelijöinä Päivi Merkikanto Ammattiopisto Tavastiasta ja Pauliina Pesonen Hämeenlinnan taidemuseolta. Opiskelijat olivat opetelleet oman lähiseutunsa maantiedettä, äidinkieltä, matematiikkaa ja kuvataidetta sekä tiimityötaitoja. He olivat tuottaneet jotakin lautapeliä mallinaan pitäen oman lautapelin, jossa tutustutaan Hämeenlinnaan. Ideaa voisi soveltaa moniin eri yhteyksiin. Millaista arviointia voisi rakentaa tämän kaltaiseen työskentelyyn? Sopisiko pelin tekeminen esimerkiksi jollekin lukion teemaopintoihin työskentelyn kehykseksi? Pelin tekemisessä voi olla mukana myös tekonologiaa, joilloin se sopisi TO2:lle. Alla messupöydästä useampi kuva virikkeeksi.

Viisari-hankkeessa mukana olevista pilottikouluista Kaurialan lukion Juha Lahti esitteli abikurssilla kokeiltua itsearviointia. Työskentely-ympäristönä oli Onenote. Saman lukion Liisa Virtanen esitteli tietokirjaprojektia, jossa ideana oli video ja sen arviointi.

Hämeenlinnan Lyseon lukion juhlasalin puitteet ovat hienot pienimuotoisille messuille. Pedamessun kävijälle oli laadittu pöydistä moniste yhteystietoineen sekä jatkokehittelyä varten opettajaryhmien keskusteluille toinen moniste. En itse osallistunut mihinkään opettajatiimiin, mutta aktivoivana ideana monisteet näyttivät hyviltä. Formaatti kannattaa kopioida arviointimessuille ja ottaa huomioon kokemukset. Varautuminen messupöydän rakentamiseen tarkoittaa havaintoaineiston keräämistä. Vaikka puuhaamme valtaosin digitaalisilla työkaluilla, jotain voidaan konkretisoida lukion arviointimenetelmistä myös muilla tavoin. Laitetaan siis Pedamessujen kokemukset hautumaan.

Toivotamme tervetulleiksi sisarhankkeet Arviointimessuille ensi keväänä, joskus huhtikuun lopulla. Jos asia kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa anne.rongas ÄT otavanopisto.fi.