Viisari kokoaa kätevän arviointioppaan lukio-opettajille

Viisari-hankkeen aikana arviointi on noussut kuumaksi teemaksi. Kuumennuksen syitä voi etsiä esimerkiksi näistä:

• arvioinnilla lukiossa on ristiriitaisia tehtäviä
• ryhmäkoot kasvavat eikä suurten ryhmien kanssa ole helppoa organisoida opiskelun aikaista palautetta
• sähköistäminen teettää töitä, teknologia tökkii välillä eikä sähköisiä kokeita ole kaikissa oppiaineissa yhtä helppo järjestää
• opetussuunnitelma painottaa monipuolisuutta arviointiin, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa ja miten sitä pitäisi toteuttaa
• arviointiin liittyvä subjektiivisuus on haasteellista, kun pitäisi päästä objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen
• näköpiirissä oleva yo-tutkinnon painoarvon nousu ja yliopistojen kaavailtu yo-todistuksen arvosanojen ranking luovat epävarmuutta (Tuukka Tomperin kannanotto Facebookissa ja jatko-osa edelliseen)
• julkinen keskustelu arvioinnista pyörryttää lisää lukio-opettajan päätä ja
• jokaista opiskelijaa pitäisi vielä pystyä kannustamaan ja rohkaisemaan eteenpäin myönteisessä hengessä.

Tarvitaan siis suunnitelmallisuutta, selkeitä perusnuotteja, askel kerrallaan etenemistä, työtaakan jakamista, apuvälineitä ja menetelmiä arviointiin ja kaiken lisäksi olisi tärkeää, että myös opiskelijat itse ottaisivat osaa opintojen aikaiseen arviointiin. Yksi ehkä vaikeimmista asioista käsiteltäväksi ovat arviointiin ja palautetilanteisiin liittyvät emootiot. Kyselyissä tämä aihe on tullut esille niin opiskelijoiden kuin opettajien suunnalta.

Kokoamme Otavan Opiston ohjaajien kanssa arviointioppaaseen vinkkejä opiskeluun liittyvien emootioiden käsittelyyn mm. erilaisten korttipakkojen avulla. Kuvat ja valmiit sanoitukset yhdistettynä hyviin työmenetelmiin auttavat huomaamaan tunteet ja pohtimaan niiden käsittelyä. Suomen Mielenterveysseura on tuottanut paljon erilaisia korttisarjoja, joista esimerkiksi voi löytyä sopivia keskustelun herätteitä opinto- tai ryhmänohjauksen tunneille tai opiskelijatuutoreiden käyttöön.

Lukio-opettajille kysely arvioinnista – tuloksilla vaikutus oppaaseen

Viisari-hanke on toteuttanut jo aiemmin kyselyitä, joiden pohjalta rakennetaan arviointiopasta. Nyt on vielä mahdollisuus jakaa ajankohtaisimpia tunnelmia ja ajatuksia aiheesta. Osallistu kyselyyn 1.12.2017 mennessä.

Advertisement

Arviointikoulutusta ilman matkustamista

Arviointiosaamisen täydentäminen kiinnostaa monia. Aikaa koulutukseen osallistumiselle on harvalla mahdollisuuksia työaikana, mikä laskee motivaatiota. Onkin tervetullutta, että Helsingin yliopisto tarjoaa nyt MOOC-kurssin (Massive Open Online Course) lukioväelle kehittyvästä ja sähköisestä arvioinnista. Kurssi sisältää online-tapaamisia, mutta ne tallennetaan ja oman opiskelun voi sijoittaa sopiviin hetkiin, vaikkapa hyppytunneille työpäivän lomaan.

Samaa Helsingin yliopiston arviointikoulutusta on toteutettu myös lähiopintoina eri puolilla Suomea viime ja tänä vuonna. Ryhmät ovat täyttyneet nopeasti. Koulutuksen blogista löytyy hyvä kooste keskeisiä lisätiedon aineistoja. Mukana aineistoissa on tuore Opetushallituksen artikkelijulkaisu Arviointia toteuttamassa: näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin.

Courserassa on myös tarjolla tammikuussa seuraavan kerran käynnistyvä maksuton MOOC Assessment and Teaching of 21st Century Skills. Aihepiiristä kiinnostunut voi laajentaa myös osaamistaan Routledge-kustantamon tänä vuonna julkaiseman kolmen teoksen avulla, joissa kohteina ovat formatiivinen arviointi, palautteen antaminen ja opiskelumotivaatio (pokkariversiot näistä kirjoista ovat kohtuuhintaisia).

Kouluttautumisella omaa kokemusmaailmaa laajempi näkemys

Arviointi on noussut lehtikirjoittelussa ja somepuheenvuoroissa kärjekkäästi esille. Kansallinen arviointikeskus Karvi julkaisi malttiin yllyttävän bloggauksen kehottaen ottamaan pienen aikalisän. Bloggausta lukiessa mielessä pyöri ajatus siitä, että uudet opetussuunnitelmat ovat olleet vasta hetken voimassa. Maailman muutokset eivät tee oikeutta sille, että verrataan entisaikoina toimivia käytänteitä tähän hetkeen.

Nyt on julkisuudessa peräänkuulutettu mm. perusopetukseen kansallisia kokeita arvioinnin koulukohtaisen vaihtelun vastapainoksi. Mutta onko testaamisen lisääminen oikea lääke? Ja kuten Karvin bloggaus kysyy, miten käy niiden aineiden, joita ei kansalliseen testaamiseen oteta mukaan. ”Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.” Tarvitaan selvitystyötä ja sellainen on työn alla. Karvi uutisoi: ”Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. ”