Viisari kokoaa kätevän arviointioppaan lukio-opettajille

Voila_Capture 2017-11-21_12-00-15_apViisari-hankkeen aikana arviointi on noussut kuumaksi teemaksi. Kuumennuksen syitä voi etsiä esimerkiksi näistä:

  • arvioinnilla lukiossa on ristiriitaisia tehtäviä
  • ryhmäkoot kasvavat eikä suurten ryhmien kanssa ole helppoa organisoida opiskelun aikaista palautetta
  • sähköistäminen teettää töitä, teknologia tökkii välillä eikä sähköisiä kokeita ole kaikissa oppiaineissa yhtä helppo järjestää
  • opetussuunnitelma painottaa monipuolisuutta arviointiin, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa ja miten sitä pitäisi toteuttaa
  • arviointiin liittyvä subjektiivisuus on haasteellista, kun pitäisi päästä objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen
  • näköpiirissä oleva yo-tutkinnon painoarvon nousu ja yliopistojen kaavailtu yo-todistuksen arvosanojen ranking luovat epävarmuutta (Tuukka Tomperin kannanotto Facebookissa ja jatko-osa edelliseen)
  • julkinen keskustelu arvioinnista pyörryttää lisää lukio-opettajan päätä ja
  • jokaista opiskelijaa pitäisi vielä pystyä kannustamaan ja rohkaisemaan eteenpäin myönteisessä hengessä.

Tarvitaan siis suunnitelmallisuutta, selkeitä perusnuotteja, askel kerrallaan etenemistä, työtaakan jakamista, apuvälineitä ja menetelmiä arviointiin ja kaiken lisäksi olisi tärkeää, että myös opiskelijat itse ottaisivat osaa opintojen aikaiseen arviointiin. Yksi ehkä vaikeimmista asioista käsiteltäväksi ovat arviointiin ja palautetilanteisiin liittyvät emootiot. Kyselyissä tämä aihe on tullut esille niin opiskelijoiden kuin opettajien suunnalta.

Kokoamme Otavan Opiston ohjaajien kanssa arviointioppaaseen vinkkejä opiskeluun liittyvien emootioiden käsittelyyn mm. erilaisten korttipakkojen avulla. Kuvat ja valmiit sanoitukset yhdistettynä hyviin työmenetelmiin auttavat huomaamaan tunteet ja pohtimaan niiden käsittelyä. Suomen Mielenterveysseura on tuottanut paljon erilaisia korttisarjoja, joista esimerkiksi voi löytyä sopivia keskustelun herätteitä opinto- tai ryhmänohjauksen tunneille tai opiskelijatuutoreiden käyttöön.

Lukio-opettajille kysely arvioinnista – tuloksilla vaikutus oppaaseen

Viisari-hanke on toteuttanut jo aiemmin kyselyitä, joiden pohjalta rakennetaan arviointiopasta. Nyt on vielä mahdollisuus jakaa ajankohtaisimpia tunnelmia ja ajatuksia aiheesta. Osallistu kyselyyn 1.12.2017 mennessä.

Mainokset

Toiminnallinen arviointitapaaminen Lauttasaaren yhteiskoululla 31.8.17 klo 13-16

Lukion uuden opetussuunnitelman käyttöönotto etenee. Arvioinnin monipuolistamista on mietitty ja toteutettu. Uudet, toimiviksi havaitut käytänteet eivät vielä ole kovin laajalti levinneet. Viisari-hanke yritti kalastella niitä viime talvena kyselyllä. Nyt syksyllä toteutetaan lisäksi haastattelukierros ja jalostetaan hyvät opit oppaaksi.

Voila_Capture 2017-08-22_12-20-12_ip
Lauttasaaren yhteiskoululla tavataan

Hankkeen syyskauden avajaisena kokoonnumme Lauttasaaren yhteiskoululle toiminnallisen arviointi-iltapäivän aikana työstämään aihetta. Hankeväen lisäksi tapahtuman ovet ovat avoinna halukkaille osallistujille. Ilmoittautuminen Koulutuskeskiviikon ilmoittautumisjärjestelmässä, sillä teemme tapahtumajärjestelyissä hankeyhteistyötä.

Ohjelma to 31.8.2017 klo 13-16

Lauttasaaren yhteiskoulun lukio, Isokaari 19, Helsinki, ks. saapumisohjeet (sivun alalaita). Kouluttajina Pekka Peura ja Najat Ouakrim-Soivio. Koulutuksen sisältö on erilainen kuin aiemmissa Viisarin vastaavissa koulutuksissa.

13.00-13.30 Tavoitteet ja orientoituminen
13.30-13.55 Arvioinnin erilaiset tehtävät
13.55-14.25 Työskentely: Onko arviointi monipuolista?
14.25-14.40 Kahvitauko
14.40-15.00 Käytännön esimerkkejä
15.00-15.45 Työskentely: Oman työn suunnittelu
15.45-16.00 Työskentely: ryhmäarviointi

 

Koulutus ja kahvitarjoilu ovat kohderyhmälle maksuttomia.

Ohje osallistujille: Ota mukaan tietokone tai mobiililaite. Huolehdi, että sinulla on oman läheisimmän oppiaineen POPS/LOPS saatavilla (laitteella tai paperisena) ja lataa työskentelypohja. Työskentelypohjia saatavilla myös paperisena paikan päällä.

Ilmoittautuminen Koulutuskeskiviikon ilmoittautumisjärjestelmässä

Äidinkielen itsearvioinnista

Äidinkielen oppiaineen arvioinnin haasteena pidetään sitä, että moniin muihin aineisiin peilattuna sen mitattavuus on vaikeaa. Menneen syksyn aikana olen yrittänyt lähestyä tätä haastetta itsearvioinnin kautta. Olen tehnyt yksilöllisen opetuksen menetelmällä opiskeleville ÄI2-kurssilaisilleni itsearviointilomakkeen, johon ops-teksti on pilkottu kysymysten, taitojen ja tehtävätyyppien muotoon.

Lomake on pyritty rakentamaan niin, että se paljastaisi, onko opiskelija:

  1. hahmottanut kurssin keskeiset sisällöt
  2. ymmärtänyt eri tehtävätyyppien ja työskentelytapojen tavoitteet
  3. havainnut omien työskentelytapojensa vahvuudet ja heikkoudet
  4. käsittänyt, millä perusteella kurssiarvosana muodostuu
  5. hahmottanut omat osaamisensa tason.

Itsearviointilomake on tarkoitettu hyödynnettäväksi arviointikeskusteluissa. Opiskelijat ovat täyttäneet sen kurssin päätteeksi ennen keskusteluun tulemistaan. Lomaketta ei ole läpikäyty keskusteluissa kohta kohdalta vaan olen aloittanut kysymällä, mitä opiskelija havaitsi lomaketta täyttäessään ja millaisia ajatuksia se hänessä herätti. Yllättävää kyllä, opiskelijat ovat tähän vastatessaan analysoineet melko kattavasti omaa työskentelyään ja oppimistaan kurssin aikana sekä nostaneet lomakkeesta esiin ne kohdat, joita he eivät ole ymmärtäneet. Tämän jälkeen on ollut helpompi lähteä keskustelemaan niistää asioista, jotka kunkin kanssa ovat tuntuneet tärkeimmiltä.

Nyt olen testaillut lomaketta kahden kehittelykierroksen verran. Visuaalisesti se ei ole mikään kaunotar, mutta olen kokenut opiskelijoiden oivaltavan sen avulla uusia asioita oppimisesta ja arvioinnista. Lomake on liitteenä tämän blogitekstin lopussa. Sitä saa käyttää ja muokata vapaasti.

ai2-kurssin-itsearviointi

Meri-Maaria Kivekäs
Martinlaakson lukio

Kyselyillä lukion arviointia kehittämään

photo-11-6-2014-10-25-47Viisari-hankkeen keskusteluissa nousi syyslukukaudella 2016 useamman kerran esille kysymys siitä, mitähän muissa lukioissa tehdään. Keräämme nyt kyselyn avulla toimivia ja kierrätykseen sopivia kokemuksia arvioinnin menetelmistä lukiossa. Kyselyä saa mielellään levittää ja toivomme myös opiskelijoiden vastauksia. Koostamme saaliista yhteistä hyvää kaikille arvioinnin monipuolistamista pohdiskeleville.

Vastaa siis kyselyymme ja muista, pienikin idea on arvokas. Yleensä ne pienet ideat on helpoin siirtää oppiaineesta ja koulusta toiseen. Kyselyn lyhytlinkki bit.ly/arviointikyselylukio. Kysely on auki 26.4.2017 saakka. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvomme kirjapalkinnon.

VASTAA Viisari-hankkeen arviointikyselyyn!

Alkuvuodesta 2017 oli avoinna kaksi muuta lukion arviointiasioihin liittyvää kyselyä, näihin kannattaa myös vastata:

Äidinkielen ja matematiikan yhteistyökurssi

Kokeilimme Martinlaakson lukiossa opettaa yhdelle ykkösten ryhmälle ÄI1- ja MAY1-kurssit yhdistelmäkurssina kahden opettajan voimin. Yhdistelmäkurssia opiskeltiin 6 x 75 minuuttia viikossa kahdessa eri opetuspalkissa tiimioppimisen ja yksilöllisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Päätavoitteitteemme olivat muodostuneet uuden OPS:n inspiroimina:

  • itseluottamuksen, itsetuntemuksen ja kyvykkyyden tunteen lisääntyminen
  • omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen
  • kyky asettaa itselle oppimistavoitteita ja ottaa vastuuta niiden toteutumisesta
  • kyky oppia arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja taitojen karttumista
  • sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen ja ryhmässä oppimisen taitojen kehittyminen

Kurssia opiskeltiin noin viiden henkilön tiimeissä, joissa työskenneltiin yhteisöllistä oppimista hyödyntäen. Jokainen opiskelija sai kuitenkin sekä matematiikassa että äidinkielessä käyttöönsä henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan, jonka avulla yksilöllinen eteneminen sisältöjen osalta oli mahdollista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yksittäisellä opiskelijalla saattoi olla omat henkilökohtaiset tavoitteet sisältöjen oppimisen suhteen, mutta hän pystyivät tukeutumaan ryhmään tai opettajaan aina tarvittaessa.

Punaisen langan kurssille muodostivat teemajaksot (elämänpolku, uutistoimisto ja nuoruus), joista kukin kesti noin kaksi viikkoa ja sisälsi erilaisia teemaan kytkeytyviä tehtäviä. Tulostimme  luokan seinälle A3-kokoisen aikatauluseuranta-/itsearviointilomakkeen , joka auttoi tiimejä rytmittämään omaa opiskeluaan.

Koska opiskelijat suunnittelivat itse ajankäyttöään, heillä oli useilla tunneilla mahdollisuus hyödyntää käytettävissä oleva aika parhaaksi katsomallaan tavalla joko äidinkieleen, matematiikkaan tai molempiin. Aina kun tiimi sai suoritettua jonkin osatehtävän (äidinkielen, matematiikan tai ryhmäytymistehtävän), he tekivät lyhyen tiimi-itsearvion ja merkitsivät sen lomakkeeseen (kuva).

viikkourakka_1

Muita arviointikokeiluja kurssin aikana

Kahden opettajan kurssimuoto antoi normaalia enemmän liikkumatilaa kokeilla erilaisia arviointiin liittyviä menetelmiä. Opiskelijoilla oli muun muassa mahdollisuus parannella arvioitavia tekstejään saadun palautteen perusteella, mikäli he eivät olleet tyytyväisiä suoritukseensa tai tekstistä saamaansa arvosanaan. Erityisesti tämä tuntui palvelevan sellaisia opiskelijoita, jotka olivat olettaneet osaavansa asiat paremmin kuin he todellisuudessa osasivat.

Lisäksi kävimme jonkin verran arviointikeskusteluja Googlen Hangouts-ohjelman välityksellä. Välillä opiskelijat saivat ruutunäkymään oman tekstinsä ja heitä pyydettiin esimerkiksi etsimään virkkeestään kolme yhdyssanavirhettä tai kertomaan, minkä ongelman he tunnistivat tietystä tekstinpätkästä. Moni opiskelija koki pystyneensä keskittymään tekstinsä korjaamiseen paremmin, kun opettajan kysymykset kuuli vain äänenä, eikä hän ollut fyysisesti vieressä ”hiillostamassa”.

Opettajien kokemukset

Opettajan näkökulmasta tämä kurssimuoto toi ilahduttavaa vaihtelua arkeen. Se antoi vapautta kokeilla ja mahdollisuuden oppia toisen työtavoista, sillä usein olimme paikalla yhtä aikaa. Tämä tosin tarkoitti myös sitä, että teimme kenties hieman normaalia enemmän ajallista työtä kurssin eteen. Eteen tulevat ongelmatkin tuntuivat aina normaalia pienemmiltä, kun niitä oli ratkomassa kaksi ihmistä yhden sijaan.

Tällainen kurssimuoto tosin edellyttää, että opettajaparin keskinäiset kemiat ja tavat työskennellä kohtaavat. Tällöin ei kulu ylimääräistä aikaa väärinymmärrysiin tai keskinäiseen kompromissien etsimiseen.

Perusteellisempi selonteko kurssikokeilustamme löytyy täältä.

Viisarin hankeväki suunnitteli Lauttasaaressa 7.9.16

Kahdentoista hengen voimin suunniteltiin Viisari-hankkeen toimintaa. Tulossa on tämän lukuvuoden aikana esimerkiksi:

Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
  • kuuden hankelukion pilotointeja ja niiden raportointeja niin hankeblogiin kuin videomuodossa
  • 8.11. LOPS-hautomohankkeen kanssa arviointi-iltapäivä Helsingissä (maksuton koulutus, ks. ohjelma ja ilmoittautuminen)
  • verkkoinfoja ja työpajoja arviointiin liittyen, erityisesti sähköisiin arvioinnin apuihin tutustuminen kiinnosti
  • blogiin esittely nyt tarjolla olevista sähköisistä arviointisovelluksista ja työkaluista
  • valtakunnallinen kysely arvioinnin monipuolistamisesta lukiossa: mitä on tehty ja löytyykö vinkkejä verkon kautta, ettei jokaisen opettajan tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen (yhtenä jakamisen paikkana voisi olla Facebook-ryhmä
  • joulukuussa 2016 osallistuinen Valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville (OPH)
  • kevätlukukaudella 2017 osallistavia suunnittelutyöpajoja ja arviointiin liittyviä kilpailuja lukiolaisille
  • arviointimessut huhtikuun 2017 lopulla
  • yhteistyötä Viikin normaalikoulun kanssa.

Erityisenä haasteena koettiin arvioinnin monipuolistaminen uuden opetussuunnitelman hengessä yhdistettynä yhä kasvaviin luokkakokoihin. Muitakin tavoitteita arviointimuotojen ja toteuttamistapojen kehittämiseen listattiin:

  • koeviikko vie aikaa, lyhennettyä koeviikkoa ja muita järjestelyjä kouluissa jo kehitetty, niistä kokemuksia suunnittelun tueksi
  • arvioinnin rooli oppimista tukevaksi, vanhoja ajatuksia voisi tuulettaa ja suunnitella esimerkiksi kokeettomia kursseja (toki YO-tutkintoa varten tarvitaan sitä jäljitteleviä kokeita harjoituksen vuoksi, mutta pitääkö kaikkien kurssien sisältää loppukoe), asenne arviointiin: oppimista, ei arvosanoja varten ja huomio sisäiseen motivaatioon, joka johtaa tutkitusti syvempään oppimiseen
  • Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.
    Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.

    keinoja sen varmistamiseen, että opiskelija tietää ja ymmärtää kurssien tavoitteet ja hahmottaa tavoitteiden suhteen arviointiin, opiskelija asettamaan myös omia tavoitteita opiskelulle

  • opiskelijalle keinoja ymmärtää oma osaamisensa, kokemuksia siitä, että heikot yliarvioivat osaamisensa ja hyvät aliarvioivat
  • opettajakin kaipaa vaihtelua arviointityöhön, kokemuksia oli siitä, että arviointia olisi välillä hyödyllistä miettiä muiden kuin oman aineryhmän opettajien kanssa
  • tutustuminen digitaalisiin arvioinnin apuvälineisiin, nyt arviointi edelleen pitkälle käsityötä
  • paikkaan sitomaton opiskelu ja arviointi
  • itsearvioinnin rakentaminen verkkokursseille, mikä toimii, millaista tukea opiskelija kaipaa (ks. esimerkiksi Matti Räsäsen lukion reaaliaineisiin kehittämää arviointisysteemiä)
  • jatkuvan arvioinnin toteuttaminen suhteessa opettajan rajalliseen työaikaan (eri oppiaineiden luonteet)
  • arviointi vuoropuheluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, dialogisuus korostuu nyt peruskoulun arvioinnissa, samaa henkeä lukioon, huolena se, ettei koulussa ole nyt oikein aikaa ajattelulle ja keskustelulle
  • arviointi ja monenlaiset (myös erilaiset) oppijat, eritasoisten opiskelijoiden tukeminen
  • keinoja siihen, miten ylipäätään arviointi saavuttaisi opiskelijan: kokemuksia useilla siitä, miten samat palautteet vuodesta toiseen eivät muuta opiskelijan osaamista.

 

img_9019
Manuaalisesti koottu keskustelu on digitoitu tähän bloggaukseen.

Yhdessä oltiin sitä mieltä, että paljon hyvää on jo tehty siellä täällä, mutta todella vaikeaa on saada kokemuksia jakoon ja kiertoon. Viisari-hankkeen toteutuksista pyritäänkin tuottamaan pieniä käytännönläheisiä videoita, joista opettajat voivat nopeasti löytää ideoita omaan työhönsä. Erilaisia työohjeita, arviointiin viritettyjä taulukoita ja muuta kättä pidempää myös muokataan julkaistavaan kuntoon. Julkaisemisesta tehdään hankeopettajille mahdollisimman vaivatonta. Toteutetaan myös valtakunnallinen kysely ja kaivetaan esiin hyviä esimerkkejä. Kaveerataan sisarhankkeiden kanssa ja kutsutaan kehittäjiä kevään arviointimessuille. Jakaminen ja yhteistyö ovat arvokkaita, sillä opetussuunnitelmat yhdistävät ja esimerkiksi arviointikriteerien purkaminen pisteohjeiksi opiskelijan itsearviointia varten on hyvin työlästä.

Keskustelua herätti myös tuore tieto yliopistojen sisäänpääsyn uudistamisesta 2018 alkaen. Tämä uudistus koskee jo nyt lukiossa olevia. Tavoitteena on, että lukion ja YO-kokeen arvosanat saavat nykyistä suuremman painoarvon. Meneekö uudisus jopa kurssien arvosanojen tasolle, ei vielä tiedetty. Pohditiin sitä, miten arviointi pysyy objektiivisena, jos arvosanojen merkitys nousee. Miten paljon arviointivastuuta voi antaa opiskelijalle itselleen? Joka tapauksessa monissa puheenvuoroissa nousi halu antaa arviointivastuuta ohjatusti ja suunnitelmallisesti opiskelijalle itselleen, sillä arviointitaitavuus on tärkeää myös lukion jälkeen niin opinnoissa kuin työelämässä. Tämä tavoite kiteytettiin: ”Oppiminen seuraa sinua kuin varjo, se on osa sinua ja mukanasi jatkuvasti.”

Poimi seurantaan tämän blogin lisäksi Viisarin verkkoprofiilit:

Ensimmäinen tiimijakso, ensimmäinen ryhmäarviointikokemus

IMG_4682Hämeenlinnan Lyseon lukiossa kakkosjaksolla syksyllä 2015 tehtiin monta uutta asiaa: ensimmäinen ykkösluokkalaisten tiimijaksokokeilu ja ensimmäinen sähköisen itsearviointivälineen, Skillzzupin kokeilu. Skillzzupia käytettiin tiimien itsearviointiin, vaikka oikeastaan palvelun perusideana onkin yksilöllinen itsearviointi.

Toteutimme ennen ja jälkeen tiimien itsearviointiviikkojen kyselyn opiskelijoille (n=116). Opiskelijavastaukset on koottu alla olevaan diaesitykseen. Huomioitavaa on, että tiimeissä vastuut vaihtelivat viikoittain ja välttämättä jokaisen ryhmän jäsenen käyttänyt arviointivälinettä ollenkaan. Ensimmäisestä kokeiluista opittiin myös aviointikohteita ja taitotasojen kristallisoimisen merkitys. Arviointikohteita kannattaa laittaa ensimmäisellä kerralla vain muutama (meillä oli 5, mutta ehkä 3 olisi ollut ensimmäisellä kerralla sopiva).

 

Myönteisenä havaintona oli se, miten positiivinen yleisvire opiskelijoilla oli vastausten mukaan arviointiin. Myös Skillzzup sai hyvän vastaanoton, vaikka osalle sen rooli ja merkitys jäikin vähän hämäräksi ja tiimin itsearviointi hiukan irralliseksi. Monet olivat toisaalta huomanneet, että kannattaa tosiaan välillä pysähtyä miettimään omaa toimintaa.