Kulttuurioppimiseen kannustava opetuskokeilu

Viime syksynä teimme Martinlaakson lukiossa kokeilun, jonka tavoitteena oli testata kunnianhimoista yhdistelmää: halusimme sulauttaa kuvataiteen, musiikin ja äidinkielen oppiaineiden sisällöt yhteiseksi kulttuurioppiaineeksi (Ku1, Mu1 ja Ai1), ja kerätä siitä kokemuksia yli ainerajojen. Opettajista mukana olivat Heli Groschup (Ku, Dt), Heli-Maria Suomi (Mu, Dt), Tuulikki Noras (Ai) ja Sari Kuusniemi (Ai). Kokemusten, oppimisen ja arvioinnin tarkasteluun sovelsimme erilaisia sähköisiä oppimisalustoja kuten koulussamme vanhastaan tuttua Fronteria ja Vantaan kaupungin suosittelemia Google Glassroomia, Google Cafeta sekä OneDrivea. Opiskelijoiden käytössä työskentelyssä oli lukuisia sähköisiä ohjelmia.

Kokemuksen pohjalta työstämme parasta aikaa eri oppiaineissa tapahtuvaa kulttuurioppimiseen kannustavaa pedagogista mallia, jonka yhteisenä pohjana tulee toimimaan sähköinen Kulttuuritili-alusta. Tavoitteena on kannustaa ilmiöopiskeluun eri kulttuurin osa-alueilla sisältöjen vastaanottajana ja tuottajana. Kulttuuritilin eli Kultsin kehittely on kesken, mutta sen luomisessa hyödynnämme keräämiämme kokemuksia opetuskokeilusta.

Loimme kokeilujaksoon rakenteen, jolla kolmessa oppiaineessa opiskeltiin samoja viikkoteemoja. Nämä teemat olivat kulttuurinen elämäkerta, suhteet, moniäänisyys, mediaviikko, kirjatraileri ja oppiaineiden omaviikko. Noiden otsikoiden alle sopeutimme opetussuunnitelmien vaatimukset. Opiskelijat saivat tehdä viikkotehtäviään kaikilla Ku-, Ai-, ja Mu-tunneillaan joustavasti.

Kokeilujaksossamme oli useita tavoitteita, joista tärkeimmät olivat opettajien kannalta oppiaineyhteistyö ja tiedon kerääminen sähköisesti Kulttuuritili-alustan jatkotyöstöä varten. Opiskelijoiden toimintaan asetetut tavoitteet olivat

  • yhteisten sisältöjen yhdistäminen eri oppiaineissa
  • Yksilö- ja ryhmätyötaitojen hiominen uuden opsin hengessä
  • erilaisten arviointitaitojen hyödyntäminen osana oppimista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkuva arviointi osana kurssia

Jakson aikana opiskelijat käyttivät erilaisia arviointimenetelmiä. Esimerkiksi ”Kulttuurinen elämäkerta” -viikolla opiskelijat saivat tehtäväksi koota kuvalliskirjallisen elämäkerran lapsuudesta nykyhetkeen median, kirjallisuuden, musiikkilinkkien ja kuvien kautta ja valita esitystavan itse. Elämäkerta koottiin jollekin itse valitulle sähköiselle alustalle esim. Prezi tai blogi. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat asettivat tavoitteet omalle työskentelylle teknisten, sisällöllisten ja ulkonäöllisten vaatimusten mukaan. Elämäkerta-tehtävän päätyttyä itsearviointi tapahtui asetettuja tavoitteita vasten. Tehtävässä tarkasteltiin itseä kulttuurin ja median vastaanottajana.

Suhteet-teemaviikon lähtökohtana kaikissa oppiaineissa oli kiusaamista käsittelevä novelli, jossa tekstin päähenkilö toivoo tulevansa nähdyksi sellaisena kuin on. Musiikissa ja kuviksessa aihetta käsittelimme oman tuottamisen osuudella, äidinkielessä tarkastelimme novellia mm. draaman työtapojen avulla. Kuvataiteen tunneilla tehtiin teemasta piirtäen ”omakuvia”, joiden aiheena oli silmä, josta heijastuu jokin itselle tärkeä asia tai unelma. Tehtävä linkittyi osaksi novellin tekstiä, mutta sisälsi myös oppiaineen omaa luonnetta eli malli- ja mielikuvituspiirtämistä, valo- ja varjostustekniikan hiomista, havaintokyvyn jalostamista. Koska tavoitteet tehtävän annossa olivat varsin selkeät, kuten taiteen peruskurssilla kuuluukin, oli opiskelijoiden helppo antaa vertaispalautetta toisilleen kirjallisesti. Arvioinnin kohteena olivat esim. idea ja sen välittyminen, valööriasteikon käyttö (tummasta vaaleaan), kahden eri varjostustekniikan yhdistäminen samaan työhön. Lopputuloksia tarkasteltiin myös ryhmässä, jolloin annoimme suullista palautetta ideoista. Ryhmäarvioinnit ovat olleet aina osana kuvataiteen kurssejani ja oppimistilanteina korvaamattomia.

Jakson päättyessä opiskelijat arvioivat paitsi omaa työskentelyä myös oppimistaan, ilmiöopiskelua ja kokeilujaksoa. Musiikissa ja kuvataiteessa järjestimme erikseen arviointikeskustelut, joiden pituus oli n. 7-10 min/hlö.

Palautteita kokeilusta

Keräsimme palautetta opiskelijoilta kulttuurioppimisesta, ilmiöopiskelusta, arvioinnista, ryhmätyöskentelystä ja sähköisistä menetelmistä. Me opettajat hyödynsimme jakson aikana erilaisia sähköisiä alustoja arvioinnissa ja opiskelussa sen mukaan, mihin olimme kukin perehtyneet. Tiedonhankinnan ja yhteenvedon keräsimme jo vähän vanhanaikaisella Fronterilla, koska se oli kaikilla käytössä. Lisää palautteista löytyy tietoa blogistamme https://kulttuuritili.wordpress.com/

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOpiskelijat kokivat Kultsin suurimmaksi osaksi myönteisenä, mutta joukossa oli myös niitä, jotka haluaisivat opiskella oppiaineita erikseen. Opettajana projektissa mukana oleminen on ollut innostavaa ja avartavaa. Yhteistyö eri aineiden opettajien kanssa kehittää ammatillisesti ja lisää muutakin yhteistyötä moneen suuntaan. Pakko myöntää, että kokeileminen on myös työlästä. Pelkästään suunnittelupalavereihin olemme käyttäneet aikaa lukemattomia tunteja, puhumattakaan opetus- ja arviointimateriaalien laatimista, uusien menetelmien haltuunottoa ja muuta sähköistä säätöä. Silti kolmen aineen yhteiskurssikokeilu oli matka, joka innostaa kokeilemaan uutta.

Teksti: Heli Groschup, kuvataiteen, draaman ja teatterin opettaja, Martinlaakson lukio, Vantaa

Mainokset

Tiimijakso Hämeenlinnan Lyseon lukiolla – Skillzzup koekäytössä

kimmo kumpulainen
Kimmo Kumpulainen esitteli Skillzzup-palvelua 29.9.2015 Forum Criteriorum -tapahtumassa Finlandia-talolla.

Hämeenlinnan Lyseon lukion toisella jaksolla viisi oppiainetta viiden opettajan johdolla toteutetaan tiimityöskentelynä Ylöjärven lukion antaman mallin innoittamana.

Viisari-hankkeessa tavoitteena on pienimuotoisesti kokeilla eri pilottikouluissa kaikkia mahdollisia arvioinnin teknisiä apuvälineitä kunkin koulun omien kiinnostusten mukaan. Hämeenlinnan tiimijaksolle osoittautui sopivaksi kohteeksi hieman luovalla tavalla käytettynä suomalainen Skillzzup.

Skillzzup mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin määriteltyjen osaamistavoitten suhteen. Kun opintojakson osaamistavoite on täysin saavutettu, on koossa 100 pistettä. Palvelun käyttöliittymä on visuaalinen ja ainut toiminto on osaamistavoitteiden kirjoittamisen jälkeen pisteiden antaminen.

Palvelu toimii kaikilla laitteilla selaimen kautta. Opettajan kannalta on kätevää, että opiskelijat liittyvät itse kurssille eli opettaja antaa vain osoitteen, koulun avaimen ja ohjeen kirjautumista varten. Opiskelija valitsee itse kurssin oman koulun kurssivalikoimasta. Käyttäjäprofiiliin lisättävä valokuva auttaa nopeasti hahmottamaan, kuka kukin on.

Opiskelijan antamat pisteet ja opettajan pisteet kertyvät samaan näkymään. Opiskelijat eivät näe toinen toisiaan. Opettaja voi antaa pisteitä yksittäin sekä könttisummana isommalle joukolle kerrallaan.

Pisteiden antamisen skaala on 0-100, joten osaamisalueittain tavoitteet ja kriteerit on tärkeää avata ymmärrettävästi. Tämähän olisi muutenkin lukiokursseilla tärkeää: millaisella työskentelyllä saavutan minkäkin arvosanan. Mitä osa-alueita työskentelyyn kuuluu.

Tiimijaksolla Skillzzupia käytetään nimen omaa tiimityöskentelyn taitojen arviointiin. Osaamisalueet on mietitty ja valikoitu perustellusti: juuri näitä taitoja ennakkoon ajatellaan kehittämisen kohteiksi ja siksi juuri niitä reflektoidaan. Osaamisalueista laadittiin opiskelijatiimien itsearvioinnin avuksi moniste. Opiskelijat myös täyttävät pienen kyselyn ennen ja jälkeen kokeilun.

Pistekertymä opiskelijan käyttöliittymässä näkyy havainnollisesti: keltainen on oma itsearviointi. Muut värit ovat opettajan antamia arvioita. Kun arviointeja kertyy useita, näkymä alkaa kertoa etenemisestä. Jos viiva asettuu vaakasuoraan, opiskelu ei etene, joten on aika tutkia, mitä pitäisi tehdä.

Voila_Capture 2015-10-26_11-36-00_ap