Viisari kokoaa kätevän arviointioppaan lukio-opettajille

Voila_Capture 2017-11-21_12-00-15_apViisari-hankkeen aikana arviointi on noussut kuumaksi teemaksi. Kuumennuksen syitä voi etsiä esimerkiksi näistä:

  • arvioinnilla lukiossa on ristiriitaisia tehtäviä
  • ryhmäkoot kasvavat eikä suurten ryhmien kanssa ole helppoa organisoida opiskelun aikaista palautetta
  • sähköistäminen teettää töitä, teknologia tökkii välillä eikä sähköisiä kokeita ole kaikissa oppiaineissa yhtä helppo järjestää
  • opetussuunnitelma painottaa monipuolisuutta arviointiin, mutta mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa ja miten sitä pitäisi toteuttaa
  • arviointiin liittyvä subjektiivisuus on haasteellista, kun pitäisi päästä objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen
  • näköpiirissä oleva yo-tutkinnon painoarvon nousu ja yliopistojen kaavailtu yo-todistuksen arvosanojen ranking luovat epävarmuutta (Tuukka Tomperin kannanotto Facebookissa ja jatko-osa edelliseen)
  • julkinen keskustelu arvioinnista pyörryttää lisää lukio-opettajan päätä ja
  • jokaista opiskelijaa pitäisi vielä pystyä kannustamaan ja rohkaisemaan eteenpäin myönteisessä hengessä.

Tarvitaan siis suunnitelmallisuutta, selkeitä perusnuotteja, askel kerrallaan etenemistä, työtaakan jakamista, apuvälineitä ja menetelmiä arviointiin ja kaiken lisäksi olisi tärkeää, että myös opiskelijat itse ottaisivat osaa opintojen aikaiseen arviointiin. Yksi ehkä vaikeimmista asioista käsiteltäväksi ovat arviointiin ja palautetilanteisiin liittyvät emootiot. Kyselyissä tämä aihe on tullut esille niin opiskelijoiden kuin opettajien suunnalta.

Kokoamme Otavan Opiston ohjaajien kanssa arviointioppaaseen vinkkejä opiskeluun liittyvien emootioiden käsittelyyn mm. erilaisten korttipakkojen avulla. Kuvat ja valmiit sanoitukset yhdistettynä hyviin työmenetelmiin auttavat huomaamaan tunteet ja pohtimaan niiden käsittelyä. Suomen Mielenterveysseura on tuottanut paljon erilaisia korttisarjoja, joista esimerkiksi voi löytyä sopivia keskustelun herätteitä opinto- tai ryhmänohjauksen tunneille tai opiskelijatuutoreiden käyttöön.

Lukio-opettajille kysely arvioinnista – tuloksilla vaikutus oppaaseen

Viisari-hanke on toteuttanut jo aiemmin kyselyitä, joiden pohjalta rakennetaan arviointiopasta. Nyt on vielä mahdollisuus jakaa ajankohtaisimpia tunnelmia ja ajatuksia aiheesta. Osallistu kyselyyn 1.12.2017 mennessä.

Mainokset

Arviointikoulutusta ilman matkustamista

Voila_Capture 2017-11-21_11-37-53_apArviointiosaamisen täydentäminen kiinnostaa monia. Aikaa koulutukseen osallistumiselle on harvalla mahdollisuuksia työaikana, mikä laskee motivaatiota. Onkin tervetullutta, että Helsingin yliopisto tarjoaa nyt MOOC-kurssin (Massive Open Online Course) lukioväelle kehittyvästä ja sähköisestä arvioinnista. Kurssi sisältää online-tapaamisia, mutta ne tallennetaan ja oman opiskelun voi sijoittaa sopiviin hetkiin, vaikkapa hyppytunneille työpäivän lomaan.

Samaa Helsingin yliopiston arviointikoulutusta on toteutettu myös lähiopintoina eri puolilla Suomea viime ja tänä vuonna. Ryhmät ovat täyttyneet nopeasti. Koulutuksen blogista löytyy hyvä kooste keskeisiä lisätiedon aineistoja. Mukana aineistoissa on tuore Opetushallituksen artikkelijulkaisu Arviointia toteuttamassa: näkökulmia monipuoliseen oppimisen arviointiin.

Courserassa on myös tarjolla tammikuussa seuraavan kerran käynnistyvä maksuton MOOC Assessment and Teaching of 21st Century Skills. Aihepiiristä kiinnostunut voi laajentaa myös osaamistaan Routledge-kustantamon tänä vuonna julkaiseman kolmen teoksen avulla, joissa kohteina ovat formatiivinen arviointi, palautteen antaminen ja opiskelumotivaatio (pokkariversiot näistä kirjoista ovat kohtuuhintaisia).

Kouluttautumisella omaa kokemusmaailmaa laajempi näkemys

Arviointi on noussut lehtikirjoittelussa ja somepuheenvuoroissa kärjekkäästi esille. Kansallinen arviointikeskus Karvi julkaisi malttiin yllyttävän bloggauksen kehottaen ottamaan pienen aikalisän. Bloggausta lukiessa mielessä pyöri ajatus siitä, että uudet opetussuunnitelmat ovat olleet vasta hetken voimassa. Maailman muutokset eivät tee oikeutta sille, että verrataan entisaikoina toimivia käytänteitä tähän hetkeen.

Nyt on julkisuudessa peräänkuulutettu mm. perusopetukseen kansallisia kokeita arvioinnin koulukohtaisen vaihtelun vastapainoksi. Mutta onko testaamisen lisääminen oikea lääke? Ja kuten Karvin bloggaus kysyy, miten käy niiden aineiden, joita ei kansalliseen testaamiseen oteta mukaan. ”Esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, oppilaiden sosiaalisen kasvatuksen päämäärät tai taito- ja taideaineiden pyrkimys elinikäisen harrastuksen edistämiseen eivät taivu testeihin ja päättökuulusteluihin. Syntyy harha, että mitä ei arvioida, ei ole tärkeää tai olemassa.” Tarvitaan selvitystyötä ja sellainen on työn alla. Karvi uutisoi: ”Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2017-2018 arvioinnin suomalaisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Koostamme kahdeksanhenkisessä asiantuntijatyöryhmässä arvioinnin tilasta ajantasaista, tietoperusteista kuvaa. ”

Toiminnallinen arviointitapaaminen Lauttasaaren yhteiskoululla 31.8.17 klo 13-16

Lukion uuden opetussuunnitelman käyttöönotto etenee. Arvioinnin monipuolistamista on mietitty ja toteutettu. Uudet, toimiviksi havaitut käytänteet eivät vielä ole kovin laajalti levinneet. Viisari-hanke yritti kalastella niitä viime talvena kyselyllä. Nyt syksyllä toteutetaan lisäksi haastattelukierros ja jalostetaan hyvät opit oppaaksi.

Voila_Capture 2017-08-22_12-20-12_ip
Lauttasaaren yhteiskoululla tavataan

Hankkeen syyskauden avajaisena kokoonnumme Lauttasaaren yhteiskoululle toiminnallisen arviointi-iltapäivän aikana työstämään aihetta. Hankeväen lisäksi tapahtuman ovet ovat avoinna halukkaille osallistujille. Ilmoittautuminen Koulutuskeskiviikon ilmoittautumisjärjestelmässä, sillä teemme tapahtumajärjestelyissä hankeyhteistyötä.

Ohjelma to 31.8.2017 klo 13-16

Lauttasaaren yhteiskoulun lukio, Isokaari 19, Helsinki, ks. saapumisohjeet (sivun alalaita). Kouluttajina Pekka Peura ja Najat Ouakrim-Soivio. Koulutuksen sisältö on erilainen kuin aiemmissa Viisarin vastaavissa koulutuksissa.

13.00-13.30 Tavoitteet ja orientoituminen
13.30-13.55 Arvioinnin erilaiset tehtävät
13.55-14.25 Työskentely: Onko arviointi monipuolista?
14.25-14.40 Kahvitauko
14.40-15.00 Käytännön esimerkkejä
15.00-15.45 Työskentely: Oman työn suunnittelu
15.45-16.00 Työskentely: ryhmäarviointi

 

Koulutus ja kahvitarjoilu ovat kohderyhmälle maksuttomia.

Ohje osallistujille: Ota mukaan tietokone tai mobiililaite. Huolehdi, että sinulla on oman läheisimmän oppiaineen POPS/LOPS saatavilla (laitteella tai paperisena) ja lataa työskentelypohja. Työskentelypohjia saatavilla myös paperisena paikan päällä.

Ilmoittautuminen Koulutuskeskiviikon ilmoittautumisjärjestelmässä

Ymmärrettävyyttä arviointiin

34048522360_1e7dd5572d_k
Pekka Peura esittelee itsearviointityökalua

Vapun jälkeen Viikin normaalikoululla kokoontui satakunta opettajaa ja opetusharjoittelijaa arviointiasioitten äärelle. Ensin Pekka Peura johdatteli eduhakkerointiin, kohteena tällä kertaa itsearvioinnin visualisointi ja ryhmän hallinnointi Google laskentataulukoiden (Sheets) avulla. Työpajaan valmistautuneet osallistujat olivat katsoneet opastusvideot (idean esittelyvideo ja työkalun teko-ohje). Eduhakkeroinnin radikaali innovaatio on jakaa avoimesti. Jo nyt on jaossa valmiita itsearviointipohjia, joista voi muokata sopivan. Jos lukija kiinnostuit asiasta, toimi näin:

  1. Katso ensin nuo kaksi videota (yhteensä 19 min, idean esittelyvideo ja työkalun teko-ohje).
  2. Lue ohjedokumentti ja tutustu käyttöoikeuksiin (pohjat julkaistu CC0-lisenssillä)
  3. Valitse sopiva pohja dokumenttikansiosta ja tee siitä KOPIO eli älä ala muokkaamaan pohjaa. Hieno harjoitus on esimerkiksi Sähköinen YO: valvojien taitotesti. Kopion ottaminen käy näin: napauta Tiedosto-valikkoa ja valitse Luo kopio (katso alla oleva kuva, tarvitset jonkin verran Google Driven käyttötaitoja).
  4. Muokkaa sen jälkeen videoilta oppimasi mukaan dokumentti sopivaksi ja tee tarvittaessa seurantataulukko.
  5. Jos teet oman pohjan, tee se mahdollisimman valmiiksi ja jaa sitten muille. Omienkin pohjien kanssa kannattaa originaali säilyttää ja ottaa käyttöä varten aina kopio.

Voila_Capture 2017-05-10_11-00-18_ap

Työpajan jälkeen kahdella tiiviillä luennolla arvioinnin kehittämisen ja tutkimisen huippuammattilaiset, Najat Ouakrim-Soivio ja Marika Toivola, pureutuivat siihen, miten oppilaat ja opiskelijat ymmärtävät arviointia.

Najatin luento-osuus ensin (35 minuuttia) ja sen jälkeen Marikan osuus saman verran. Luentojen aineistot:

Luettavaa luentojen täydennykseksi:

”Arvioinnin pitää aina hyödyttää oppilasta ja opettajaa.” Najat Ouakrim-Soivio

 

IMG_3703

Viisari-hanke kiittää lämpimästi hyviä yhteistyökumppaneita tilaisuuden järjestelyissä: Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita ja Reetta Nisonen sekä #Koulutuskeskiviikko-hanke Iida-Maria Peltomaa ja Aki Luostarinen.

Oppimisen arvioinnin kansallinen konferenssi #arviointi2017

Opetushallitus järjesti laaja-alaisen Oppimisen arvioinnin kansallisen konferenssin Helsingissä 10. ja 11.4. Riikka Korpinen Hämeenlinnan Lyseon lukiolta kertoo, mitä konferenssista jäi matkamuistoiksi ja kotiinviemisiksi.

Pääsin VIISARI-hankkeen edustajana mukaan haistelemaan arviointikulttuurin kevättuulia. Innostuin. Edellisistä koulutuksista poiketen en heti rynnännyt oppitunteja pitämään, vaan sain sulatella päivien antia näin blogin muodossa ensin rauhassa kotona! Ole hyvä ja poimi tästä.

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja professori Jari Lavonen käsittelivät omissa alustuksissaan suurta kuvaa siitä, millaisena suomalainen opettajuus ja arviointikulttuuri näyttäytyy globaalisti tarkasteltuna. Hämmästystä herättää mm. se, ettei Suomessa kouluja ja opettajia rankata paremmuusjärjestykseen, tulospalkata eik myöskään toteuteta laajoja kansallisia testejä.

Huomasin olevani kiitollinen siitä, että voin työskennellä opettajana juuri Suomessa. Mahtavaa, että Suomessa uskalletaan edes joissain asioissa vetää omaa linjaa, jopa EU-suosituksia uhaten. Ei-kilpailullisena ihmisenä olisin vaihtanut ammattia jo aikaa sitten, jos olisin päätynyt opettajaksi vaikkapa Yhdysvaltoihin tai Thaimaahan.

Yhdysvalloissa vietetty vaihto-oppilasvuosi 80- ja 90 -lukujen taitteessa palasi elävästi mieleen. Viiden minuutin välitunnit, ripeä kävely kaapille kirjaa vaihtamaan ja suunnistus uuteen luokkaan. High school -opettajat olivat sydämellisiä ja hauskoja tyyppejä, mutta vaihto-oppilaalle välittyi kuva myös erittäin työllistetyistä ja stressaavista opettajista. Yhdysvalloissa koulut rankataan laajoilla kansallisilla testeillä paremmuusjärjestykseen ja jopa 10 % opettajista voi saada potkut. Tuota en silloin tiennyt.

OECD-maissa toteutettu Talis-tutkimus vahvisti käsitystä, että suomalaisen koulutuksen laatu nojaa tukevasti opettajien korkeaan koulutustasoon ja opettajan autonomiaan. Sen sijaan opettajien ammatillinen osaamisen jakaminen on yhä lapsen kengissä. Tässä olisi mietinnän paikka: voisiko työantajataho antaa opettajille resurssia tavoitteelliseen aineryhmätyöskentelyyn, jossa jokaisen tuottamat ideat ja käytänteet laitetaan kaikille jakoon? Eikö tämä, jos mikä, olisi Kiky-työn paikka? Yhdessä olisimme enemmän. Mikä estää? Häpeä ja vähättely? Kiire? Tälle pitää tehdä jotakin.

Heinonen linjasi puheessaan, ettei kansallisiin peruskoulun päättökokeisiin meillä Suomessa lähdetä. Sen sijaan ylioppilaskirjoitusten asemaa pääjohtaja ei lähtenyt kyseenalaistamaan. Kypsyyskokeelle löytyvät painavat perusteet nyt, kun korkeakoulujen sisäänpääsykokeista ollaan tulevaisuudessa ehkä luopumassa ja yo-tutkinnon painoarvo sisäänpääsyssä vain kasvaa entisestään.

Risto Hotulaiselta saamaani kultahippu liittyi niinkin klassiseen asiaan kuin hyvien kysymysten laatimiseen ajattelutaitojen kehittäjänä ja tiedon syventäjänä. Kaikkien koulussa tehtyjen ilmiötyöskentelyjen jälkeen oli mielenkiintoista kuulla kokemuksia australialaisista kolmasluokkalaisista, joiden luokkahuoneeseen oli kiinnitetty Bloomin taksonomia hengessä laadittu ”tiedon mato”. Iso seinälle kiinnitetty matokuva oli jaettu kuuteen sektoriin ja tiedonkäsittelyn tasoon Bloomin luokittelun mukaan, muistamisesta ja ymmärtämisestä aina arvioimiseen ja uuden luomiseen asti. Opettaja esitti lapsille sekä pintatason että syventävän tason kysymyksiä eriyttäen opetusta. ”Miltä ampiainen näyttää ja miten sen liikkuu?”, ”Kirjoita tarina ampiaisen päivästä” ja antoi vielä edistyneelle tytölle tehtäväksi vertaile ampiaisen ja kärpäsen päivää keskenään. Jopa pienet koululaiset oppivat matoa katsellessaan oivaltamaan, millä ajattelun tasolla he liikkuivat.

Ajattelun taitoja on opittava pienestä pitäen ja jo pienet lapset voivat sopivilla havainnollistamisvälineillä tulla tietoiseksi omasta toiminnasta ja kehittää arvioinnin metakognitiivisia taitoja. Miten me voisimme tehdä arviointia ja ajattelun portaita näkyväksi itsellemme niin, että laatisimme haastavia, hauskoja ja innostavia kysymyksiä ja tehtäviä? Mikä on perinteisen opetuskeskustelun paikka nykykoulussa; osaammeko me oikeasti käydä sitä tasokkaalla tavalla? Ja mikä houkuttelisi nuoren hetkeksi pois somemaailmasta haastamaan ajattelutaitojaan ja kisaamaan itsensä kanssa korkeammalle tasolle päästäkseen? Pelifirmat, hei…laadukkaita oppimispelejä kaivataan! Sisällöntuottajia kyllä riittää.

Voila_Capture 2017-04-20_09-51-24_ap
Yksi arvioinnin kohde voisi olla laitteiden käyttö koulussa. Edistävätkö vai haittaavatko oppimista?

Najat Ouakrim-Soivio selkiytti opettajan arviointitaitojen kehittämisen suurta kuvaa ja tarjosi ehkä kaksipäiväisen konferenssin parasta antia. Arvioinnin tehtävä on helpottaa opiskelijan ja opettajan työtä. Kyse ei ole jostakin opettajan työn päälle liimattavasta lisätyöstä ja joiden lomakkeiden kierrättämisetä opiskelijoilla, vaan jostain hyvin keskeistä oppimisessa.

Tavoitteet, tekeminen oppitunneilla ja arviointi muodostavat pyhän kolmiyhteyden, jossa osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Arviointi tuottaa oppimista ja ohjaa sitä mitä opettaja ja opiskelija seuraavaksi tekevät. Arviointi on näin ollen kaksisuuntaista. Arvioinnin tulee olla oikea-aikaista, ohjaavaa, korjaavaa tai vahvistavaa, konkreettista, realistista ja kannustavaa.

Arviointi ei siis ole epämäärästä kehumista ”hyvin meni”, vaan konkreettiseen tekemiseen ja asenteisiin nojaavaa rakentavaa palautetta. Arvioinnin pitäisi olla myös monipuolista, tietoista ja näkyväksi tehtyä. Sen tulisi olla myös huoltajien saatavilla. Jotkut opettajat laittavat testien ja välikertausten arvosanoja ja pistemääriä Wilmaan, josta myös huoltajat voivat nähdä ne kurssin ollessa vielä käynnissä. Tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan!

Vertaisarvio toimii tutkijan mukaan erityisen hienosti työskentelyn arvioinnissa; opiskelijat havainnoivat toisiaan esim. pienryhmässä paljon enemmän kuin mihin opettaja ikinä kykenee. Fokuksena voivat olla oma-aloitteisuus, vastuunottaminen, tiedonhankinta, vuorovaikutustaidot ja vaikkapa keskittymiskyky. Yksi työskentelyn arvioinnin kohde voisi olla laitteiden käyttö koulussa: edistävätkö vai haittaavatko ne oppimista? Miten hyvin tai huonosti onnistuin tänään? Eksyinkö someen, avasinko Netflixin vai pysyinkö kurinalaisesti Tabletkoulun tehtävissä?

Ouakrim-Soivio painotti, että sekä vertais- että itsearvioinnissa opiskelijoiden äänen pitää saada kuulua. Itsearviointi ei saa muuttua kontrollin välineeksi eli opettajan tai huoltajan ei pidä mennä sitä muuttamaan tai ”korjaamaan”. Siitä voidaan kuitenkin käydä keskustelua ja pohtia yhdessä. Huonosti toteutettu itsearviointi voi tehdä paljon hallaa. Se voi olla osasyynä arviointiähkyyn; opiskelija ei oivalla mihin opettajan syytämillä kyselyillä tähdätään. Itsearvioinnin tarkoitus on tarjota opiskelijalle itselleen mietintätauon oman työskentelyn tarkkailuun. Pekka Peura mainitsi edellisessä Digisillan koulutuksessa, ettei useinkaan vilkaise opiskelijoiden itsearviointeja ollenkaan. Opiskelijat kasvatetaan tälläkin tavalla oivaltamaan, että he opiskelevat viime kädessä itseään varten.

Arviointia voisi nyt monipuolistaa ja ottaa käyttöön pienin askelin; jokin uusi, kokeilu per kurssi voi olla ihan hyvä tahti. Aina ei tarvitse ottaa kokonaista lukiokurssia fokukseen. Arviointitaitojen opettelua voi aloittaa itsensä ja opiskelijoiden kanssa vaikka ottamalla tarkasteluun yksittäisen oppitunnin tai pitää vaikka yhden arviointiviikon keskellä jaksoa. Mikä on tämän tunnin/ viikon tavoite? Miten työskenneltiin? Miten tavoite saavutettiin? Mikä esti, mikä edisti? Epäonnistumisesta vasta oppiikin.

Ks. myös konferenssipäivien tviittikooste.

Lämpimästi tervetuloa Hämeenlinnan lyseon lukion VIISARI-arviointimessuille poimimaan käytännön vinkkejä ja helpotusta omaan työhön. Tämä siis to 27.4. klo 12-15 koulun vanhassa juhlasalissa.

Arviointitreffit Hämeenlinnassa 27.4.2017

Viisari-hanke kutsuu Hämeenlinnan Lyseon lukiolle arviointiteemasta kiinnostunutta lukioväkeä, hanketoimijoita ja alan yrityksiä tai muita organisaatioita. Lyseon lukion kauniissa salissa osallistujat voivat esitellä omia toteutuksiaan tai arviointiin liittyviä ratkaisujaan muille treffaajille. Esittelyssä on tarjolla kaksi vuoroa, joten jos haluat myös itse kiertää katsomassa ja juttelemassa, varaa yksi vuoro.

Opettajat toivovat erityisesti suurilla ryhmillä toimivia käytännöllisiä ideoita arvioinnin eri toteutusmuotoihin, joten pienetkin omassa opetuksessa toteutetut jutut ovat tervetulleita.

Arviointitreffien ohjelma (tarkentuu, treffipisteet julkaistaan tähän)

  • Oman treffipöydän varustelu ennen klo 12
  • 12:00 Treffien avajaissanat Anne Rongas ja Pieta Tukkimäki-Hildén
  • 12:10 – 13:25 Ensimmäinen kierros
  • 13:25 – 13:35 Ensimmäisen kierroksen arviointia ja pöytien vaihdot
  • 13:35 – 14:50 Toinen kierros
  • 14:50 – 15 Toisen kierroksen arviointia ja kiitossanat

Ilmoittaudu mukaan lomakkeella. Lisätietoja arviointitreffeistä Anne Rongas (etunimi.sukunimi ät otavanopisto.fi, p. 040 5181 229.

PS. Arviointitreffeihin saakka avoinna kysely: Monipuoliset arviointimenetelmät lukiossa. Vastaa kyselyyn, sillä opettajat todella toivovat ideoitten kierrätystä. Pienikin idea on kultaa. Kokoamme ideat yhteen ja julkaisemme. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto.

29362426875_bdeeb6c741_z
Syyskuussa 2016 Pedamessut Hämeenlinnan Lyseon lukion juhlasalissa.

Ymmärtääkö opiskelija arviointia? – arviointi-iltapäivä 2.5.2017 Viikin Norssilla

Pienet sanat, pienet sanat… eli miten opetussuunnitelmatekstissä ilmaistut oppimisen tavoitteet avataan niin, että oppijakin ymmärtää? Opetussuunnitelmateksti sellaisenaan ei sovellu itse- ja vertaisarvioinnin sanoituksiin.

OPS-teksti on niin tiivistä ja merkityksiä täynnä, että se avautuu vain ammatilaiselle. Ammattilaisen ongelma taas on se, että noviisin näkökulmaan eläytyminen itselle luonnolliselta tuntuvissa asioissa on vaikeaa. Ymmärryksen sillan rakentaminen on vaativaa, kun kuljetaan abstraktista kohti konkreettista. Oppijaa auttaisi se, että tavoitteet ja arviointi ilmaistaisiin myös jollakin tavoin visualisoituna.

Välillä tuntuu myös arvioinnin monipuolistamiskeskustelussa unohtuvan se, että arviointi ei ole itsetarkoitus. Sen pitää palvella tarkoitustaan ja viedä oppimista eteenpäin. Olisi tärkeä malttaa suunnitella kaiken kiireen keskellä ja sitten tehdä vaikka vähemmän, mutta oleellisia asioita. Kiireen ja paineden sumasta kertoo lukiolaisen tarina: itsearviointilomake täytettiin, palautettiin opettajalle ja se oli sitten siinä, siihen ei koskaan palattu.

Maksuton koulutustapahtuma 2.5. Viikissä:

Käytännön otetta itse- ja vertaisarviointiin

Voila_Capture 2017-03-12_12-01-27_ipOHJELMA

13.00-14.30 Työpaja (Pekka Peura, ei etäosallistumista)
14.30-14.45 Tauko
14.45-16.00 Puheenvuorot (Najat Ouakrim-Soivio, Marika Toivola, mahdollisuus etäosallistumioseen: http://cloud.vink.helsinki.fi/stream/)

TULOSTETTAVA OHJELMA matkalaskuja varten.

PAIKKA

Viikin normaalikoulu, Kevätkatu 2, Helsinki

Työpaja ja puheenvuorot suuressa auditoriossa. (Huomio: aiemmin ilmoitettiin työpaja luokkatilaan, mutta suuren suosion vuoksi olemme auditoriossa, lataa läppärisi täyteen.)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautudu Koulutuskeskiviikon ilmoittautumislinkin kautta.

TYÖPAJA 13:00 – 14:30: dynaaminen itsearviointityökalu Googlen laskentataulukolla

Työpajassa pääset tekemään itsearviointityökalun, joko harjoitusversion tai jos varaudut etukäteen, voit tehdä käyttöversion. Tarvitset mukaan oman kannettavan tietokoneen, Googlen käyttäjätunnukset ja jonkin verran kokemusta Google Driven sekä laskentataulukon (Google Sheets) käytöstä. Valmistaudu työpajaan katsomalla kaksi lyhyttä videota (oletuksena on, että kaikki osallistujat katsovat nämä ennekkoon):

Voila_Capture 2017-03-12_11-25-47_apPekka Peuran työpajassa saadaan lihasmuistiin harjoitusta dynaamisen itseariointityökalun tekemisestä. Samalla päästään keskustelemaan siitä, miten työkalu kannattaa rakentaa erilaisiin tarpeisiin. Jos kokeilet työkalun tekemistä ennen työpajaa omatoimisesti, saatat kohdata myös kysymyksiä, joita voit ottaa mukaan työpajaan.

Pekan esimerkki tarjoaa varsinaisen sisällön ohella merkittävän toimintakulttuuriviestin: työkalu on kahden opettajan yhteistyön tulos, idea jaetaan avoimesti kenen tahansa saataville netin kautta ja samaa työkalua voi soveltaa useisiin tarpeisiin. Otavan Opistolla esimerkiksi tällä työkalulla opettajat keskenään tsekkasivat, miten hyvin sähköiseen yo-kokeeseen liittyvät asiat ovat koevalvojilla hallussa. Työkalu näytti heti, keneltä voisi kysyä apua mihinkin asiaan.

LUENNOT 14:45 – 16:00: toimiva itse- ja vertaisarviointi

najatLuento-osuudella Najat Ouakrim-Soivio ja Marika Toivola tiivistävät asiantuntemuksensa pohjalta keskeisiä huomioita ja ohjenuoria opettajille siitä, miten oppilaan/opiskelijan tulokulmasta itse- ja vertaisarviointia olisi hyvä muotoilla ja miten arviointi omalta osaltaa rakentaa oppimiskulttuuria.

Voila_Capture 2017-03-12_11-39-16_apLuentojen keskeinen sisältö: Ymmärtääkö oppilas/opiskelija arviointia? Käsitellään vertais- ja itsearviointia oppijan näkökulmasta, opetussuunnitelman pohjalta ja oppimiskulttuurin rakentajana. Miten opettaja muuntaa OPS-tavoitteet ja osaamistasot oppilaan/opiskelijan ymmärtämään muotoon.

Luentoja on mahdollisuus seurata myös verkon kautta. Ne tallennetaan ja julkaistaan tapahtuman jälkeen. Työpajassa keskitytään tekemiseen, joten sitä ei striimata. Luentojen online-osoite: http://cloud.vink.helsinki.fi/stream/. Toivomme myös etäosallistujilta ilmoittautumista.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautudu Koulutuskeskiviikon ilmoittautumislinkin kautta.

Lisätietoja kouluttajista: