Äidinkielen itsearvioinnista

Äidinkielen oppiaineen arvioinnin haasteena pidetään sitä, että moniin muihin aineisiin peilattuna sen mitattavuus on vaikeaa. Menneen syksyn aikana olen yrittänyt lähestyä tätä haastetta itsearvioinnin kautta. Olen tehnyt yksilöllisen opetuksen menetelmällä opiskeleville ÄI2-kurssilaisilleni itsearviointilomakkeen, johon ops-teksti on pilkottu kysymysten, taitojen ja tehtävätyyppien muotoon.

Lomake on pyritty rakentamaan niin, että se paljastaisi, onko opiskelija:

  1. hahmottanut kurssin keskeiset sisällöt
  2. ymmärtänyt eri tehtävätyyppien ja työskentelytapojen tavoitteet
  3. havainnut omien työskentelytapojensa vahvuudet ja heikkoudet
  4. käsittänyt, millä perusteella kurssiarvosana muodostuu
  5. hahmottanut omat osaamisensa tason.

Itsearviointilomake on tarkoitettu hyödynnettäväksi arviointikeskusteluissa. Opiskelijat ovat täyttäneet sen kurssin päätteeksi ennen keskusteluun tulemistaan. Lomaketta ei ole läpikäyty keskusteluissa kohta kohdalta vaan olen aloittanut kysymällä, mitä opiskelija havaitsi lomaketta täyttäessään ja millaisia ajatuksia se hänessä herätti. Yllättävää kyllä, opiskelijat ovat tähän vastatessaan analysoineet melko kattavasti omaa työskentelyään ja oppimistaan kurssin aikana sekä nostaneet lomakkeesta esiin ne kohdat, joita he eivät ole ymmärtäneet. Tämän jälkeen on ollut helpompi lähteä keskustelemaan niistää asioista, jotka kunkin kanssa ovat tuntuneet tärkeimmiltä.

Nyt olen testaillut lomaketta kahden kehittelykierroksen verran. Visuaalisesti se ei ole mikään kaunotar, mutta olen kokenut opiskelijoiden oivaltavan sen avulla uusia asioita oppimisesta ja arvioinnista. Lomake on liitteenä tämän blogitekstin lopussa. Sitä saa käyttää ja muokata vapaasti.

ai2-kurssin-itsearviointi

Meri-Maaria Kivekäs
Martinlaakson lukio

Mainokset

Kulttuurioppimiseen kannustava opetuskokeilu

Viime syksynä teimme Martinlaakson lukiossa kokeilun, jonka tavoitteena oli testata kunnianhimoista yhdistelmää: halusimme sulauttaa kuvataiteen, musiikin ja äidinkielen oppiaineiden sisällöt yhteiseksi kulttuurioppiaineeksi (Ku1, Mu1 ja Ai1), ja kerätä siitä kokemuksia yli ainerajojen. Opettajista mukana olivat Heli Groschup (Ku, Dt), Heli-Maria Suomi (Mu, Dt), Tuulikki Noras (Ai) ja Sari Kuusniemi (Ai). Kokemusten, oppimisen ja arvioinnin tarkasteluun sovelsimme erilaisia sähköisiä oppimisalustoja kuten koulussamme vanhastaan tuttua Fronteria ja Vantaan kaupungin suosittelemia Google Glassroomia, Google Cafeta sekä OneDrivea. Opiskelijoiden käytössä työskentelyssä oli lukuisia sähköisiä ohjelmia.

Kokemuksen pohjalta työstämme parasta aikaa eri oppiaineissa tapahtuvaa kulttuurioppimiseen kannustavaa pedagogista mallia, jonka yhteisenä pohjana tulee toimimaan sähköinen Kulttuuritili-alusta. Tavoitteena on kannustaa ilmiöopiskeluun eri kulttuurin osa-alueilla sisältöjen vastaanottajana ja tuottajana. Kulttuuritilin eli Kultsin kehittely on kesken, mutta sen luomisessa hyödynnämme keräämiämme kokemuksia opetuskokeilusta.

Loimme kokeilujaksoon rakenteen, jolla kolmessa oppiaineessa opiskeltiin samoja viikkoteemoja. Nämä teemat olivat kulttuurinen elämäkerta, suhteet, moniäänisyys, mediaviikko, kirjatraileri ja oppiaineiden omaviikko. Noiden otsikoiden alle sopeutimme opetussuunnitelmien vaatimukset. Opiskelijat saivat tehdä viikkotehtäviään kaikilla Ku-, Ai-, ja Mu-tunneillaan joustavasti.

Kokeilujaksossamme oli useita tavoitteita, joista tärkeimmät olivat opettajien kannalta oppiaineyhteistyö ja tiedon kerääminen sähköisesti Kulttuuritili-alustan jatkotyöstöä varten. Opiskelijoiden toimintaan asetetut tavoitteet olivat

  • yhteisten sisältöjen yhdistäminen eri oppiaineissa
  • Yksilö- ja ryhmätyötaitojen hiominen uuden opsin hengessä
  • erilaisten arviointitaitojen hyödyntäminen osana oppimista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatkuva arviointi osana kurssia

Jakson aikana opiskelijat käyttivät erilaisia arviointimenetelmiä. Esimerkiksi ”Kulttuurinen elämäkerta” -viikolla opiskelijat saivat tehtäväksi koota kuvalliskirjallisen elämäkerran lapsuudesta nykyhetkeen median, kirjallisuuden, musiikkilinkkien ja kuvien kautta ja valita esitystavan itse. Elämäkerta koottiin jollekin itse valitulle sähköiselle alustalle esim. Prezi tai blogi. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat asettivat tavoitteet omalle työskentelylle teknisten, sisällöllisten ja ulkonäöllisten vaatimusten mukaan. Elämäkerta-tehtävän päätyttyä itsearviointi tapahtui asetettuja tavoitteita vasten. Tehtävässä tarkasteltiin itseä kulttuurin ja median vastaanottajana.

Suhteet-teemaviikon lähtökohtana kaikissa oppiaineissa oli kiusaamista käsittelevä novelli, jossa tekstin päähenkilö toivoo tulevansa nähdyksi sellaisena kuin on. Musiikissa ja kuviksessa aihetta käsittelimme oman tuottamisen osuudella, äidinkielessä tarkastelimme novellia mm. draaman työtapojen avulla. Kuvataiteen tunneilla tehtiin teemasta piirtäen ”omakuvia”, joiden aiheena oli silmä, josta heijastuu jokin itselle tärkeä asia tai unelma. Tehtävä linkittyi osaksi novellin tekstiä, mutta sisälsi myös oppiaineen omaa luonnetta eli malli- ja mielikuvituspiirtämistä, valo- ja varjostustekniikan hiomista, havaintokyvyn jalostamista. Koska tavoitteet tehtävän annossa olivat varsin selkeät, kuten taiteen peruskurssilla kuuluukin, oli opiskelijoiden helppo antaa vertaispalautetta toisilleen kirjallisesti. Arvioinnin kohteena olivat esim. idea ja sen välittyminen, valööriasteikon käyttö (tummasta vaaleaan), kahden eri varjostustekniikan yhdistäminen samaan työhön. Lopputuloksia tarkasteltiin myös ryhmässä, jolloin annoimme suullista palautetta ideoista. Ryhmäarvioinnit ovat olleet aina osana kuvataiteen kurssejani ja oppimistilanteina korvaamattomia.

Jakson päättyessä opiskelijat arvioivat paitsi omaa työskentelyä myös oppimistaan, ilmiöopiskelua ja kokeilujaksoa. Musiikissa ja kuvataiteessa järjestimme erikseen arviointikeskustelut, joiden pituus oli n. 7-10 min/hlö.

Palautteita kokeilusta

Keräsimme palautetta opiskelijoilta kulttuurioppimisesta, ilmiöopiskelusta, arvioinnista, ryhmätyöskentelystä ja sähköisistä menetelmistä. Me opettajat hyödynsimme jakson aikana erilaisia sähköisiä alustoja arvioinnissa ja opiskelussa sen mukaan, mihin olimme kukin perehtyneet. Tiedonhankinnan ja yhteenvedon keräsimme jo vähän vanhanaikaisella Fronterilla, koska se oli kaikilla käytössä. Lisää palautteista löytyy tietoa blogistamme https://kulttuuritili.wordpress.com/

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOpiskelijat kokivat Kultsin suurimmaksi osaksi myönteisenä, mutta joukossa oli myös niitä, jotka haluaisivat opiskella oppiaineita erikseen. Opettajana projektissa mukana oleminen on ollut innostavaa ja avartavaa. Yhteistyö eri aineiden opettajien kanssa kehittää ammatillisesti ja lisää muutakin yhteistyötä moneen suuntaan. Pakko myöntää, että kokeileminen on myös työlästä. Pelkästään suunnittelupalavereihin olemme käyttäneet aikaa lukemattomia tunteja, puhumattakaan opetus- ja arviointimateriaalien laatimista, uusien menetelmien haltuunottoa ja muuta sähköistä säätöä. Silti kolmen aineen yhteiskurssikokeilu oli matka, joka innostaa kokeilemaan uutta.

Teksti: Heli Groschup, kuvataiteen, draaman ja teatterin opettaja, Martinlaakson lukio, Vantaa

Kyselyillä lukion arviointia kehittämään

photo-11-6-2014-10-25-47Viisari-hankkeen keskusteluissa nousi syyslukukaudella 2016 useamman kerran esille kysymys siitä, mitähän muissa lukioissa tehdään. Keräämme nyt kyselyn avulla toimivia ja kierrätykseen sopivia kokemuksia arvioinnin menetelmistä lukiossa. Kyselyä saa mielellään levittää ja toivomme myös opiskelijoiden vastauksia. Koostamme saaliista yhteistä hyvää kaikille arvioinnin monipuolistamista pohdiskeleville.

Vastaa siis kyselyymme ja muista, pienikin idea on arvokas. Yleensä ne pienet ideat on helpoin siirtää oppiaineesta ja koulusta toiseen. Kyselyn lyhytlinkki bit.ly/arviointikyselylukio. Kysely on auki 26.4.2017 saakka. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvomme kirjapalkinnon.

VASTAA Viisari-hankkeen arviointikyselyyn!

Alkuvuodesta 2017 oli avoinna kaksi muuta lukion arviointiasioihin liittyvää kyselyä, näihin kannattaa myös vastata:

Äidinkielen ja matematiikan yhteistyökurssi

Kokeilimme Martinlaakson lukiossa opettaa yhdelle ykkösten ryhmälle ÄI1- ja MAY1-kurssit yhdistelmäkurssina kahden opettajan voimin. Yhdistelmäkurssia opiskeltiin 6 x 75 minuuttia viikossa kahdessa eri opetuspalkissa tiimioppimisen ja yksilöllisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Päätavoitteitteemme olivat muodostuneet uuden OPS:n inspiroimina:

  • itseluottamuksen, itsetuntemuksen ja kyvykkyyden tunteen lisääntyminen
  • omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen
  • kyky asettaa itselle oppimistavoitteita ja ottaa vastuuta niiden toteutumisesta
  • kyky oppia arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja taitojen karttumista
  • sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen ja ryhmässä oppimisen taitojen kehittyminen

Kurssia opiskeltiin noin viiden henkilön tiimeissä, joissa työskenneltiin yhteisöllistä oppimista hyödyntäen. Jokainen opiskelija sai kuitenkin sekä matematiikassa että äidinkielessä käyttöönsä henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan, jonka avulla yksilöllinen eteneminen sisältöjen osalta oli mahdollista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yksittäisellä opiskelijalla saattoi olla omat henkilökohtaiset tavoitteet sisältöjen oppimisen suhteen, mutta hän pystyivät tukeutumaan ryhmään tai opettajaan aina tarvittaessa.

Punaisen langan kurssille muodostivat teemajaksot (elämänpolku, uutistoimisto ja nuoruus), joista kukin kesti noin kaksi viikkoa ja sisälsi erilaisia teemaan kytkeytyviä tehtäviä. Tulostimme  luokan seinälle A3-kokoisen aikatauluseuranta-/itsearviointilomakkeen , joka auttoi tiimejä rytmittämään omaa opiskeluaan.

Koska opiskelijat suunnittelivat itse ajankäyttöään, heillä oli useilla tunneilla mahdollisuus hyödyntää käytettävissä oleva aika parhaaksi katsomallaan tavalla joko äidinkieleen, matematiikkaan tai molempiin. Aina kun tiimi sai suoritettua jonkin osatehtävän (äidinkielen, matematiikan tai ryhmäytymistehtävän), he tekivät lyhyen tiimi-itsearvion ja merkitsivät sen lomakkeeseen (kuva).

viikkourakka_1

Muita arviointikokeiluja kurssin aikana

Kahden opettajan kurssimuoto antoi normaalia enemmän liikkumatilaa kokeilla erilaisia arviointiin liittyviä menetelmiä. Opiskelijoilla oli muun muassa mahdollisuus parannella arvioitavia tekstejään saadun palautteen perusteella, mikäli he eivät olleet tyytyväisiä suoritukseensa tai tekstistä saamaansa arvosanaan. Erityisesti tämä tuntui palvelevan sellaisia opiskelijoita, jotka olivat olettaneet osaavansa asiat paremmin kuin he todellisuudessa osasivat.

Lisäksi kävimme jonkin verran arviointikeskusteluja Googlen Hangouts-ohjelman välityksellä. Välillä opiskelijat saivat ruutunäkymään oman tekstinsä ja heitä pyydettiin esimerkiksi etsimään virkkeestään kolme yhdyssanavirhettä tai kertomaan, minkä ongelman he tunnistivat tietystä tekstinpätkästä. Moni opiskelija koki pystyneensä keskittymään tekstinsä korjaamiseen paremmin, kun opettajan kysymykset kuuli vain äänenä, eikä hän ollut fyysisesti vieressä ”hiillostamassa”.

Opettajien kokemukset

Opettajan näkökulmasta tämä kurssimuoto toi ilahduttavaa vaihtelua arkeen. Se antoi vapautta kokeilla ja mahdollisuuden oppia toisen työtavoista, sillä usein olimme paikalla yhtä aikaa. Tämä tosin tarkoitti myös sitä, että teimme kenties hieman normaalia enemmän ajallista työtä kurssin eteen. Eteen tulevat ongelmatkin tuntuivat aina normaalia pienemmiltä, kun niitä oli ratkomassa kaksi ihmistä yhden sijaan.

Tällainen kurssimuoto tosin edellyttää, että opettajaparin keskinäiset kemiat ja tavat työskennellä kohtaavat. Tällöin ei kulu ylimääräistä aikaa väärinymmärrysiin tai keskinäiseen kompromissien etsimiseen.

Perusteellisempi selonteko kurssikokeilustamme löytyy täältä.

Viisarin hankeväki suunnitteli Lauttasaaressa 7.9.16

Kahdentoista hengen voimin suunniteltiin Viisari-hankkeen toimintaa. Tulossa on tämän lukuvuoden aikana esimerkiksi:

Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
  • kuuden hankelukion pilotointeja ja niiden raportointeja niin hankeblogiin kuin videomuodossa
  • 8.11. LOPS-hautomohankkeen kanssa arviointi-iltapäivä Helsingissä (maksuton koulutus, ks. ohjelma ja ilmoittautuminen)
  • verkkoinfoja ja työpajoja arviointiin liittyen, erityisesti sähköisiin arvioinnin apuihin tutustuminen kiinnosti
  • blogiin esittely nyt tarjolla olevista sähköisistä arviointisovelluksista ja työkaluista
  • valtakunnallinen kysely arvioinnin monipuolistamisesta lukiossa: mitä on tehty ja löytyykö vinkkejä verkon kautta, ettei jokaisen opettajan tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen (yhtenä jakamisen paikkana voisi olla Facebook-ryhmä
  • joulukuussa 2016 osallistuinen Valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville (OPH)
  • kevätlukukaudella 2017 osallistavia suunnittelutyöpajoja ja arviointiin liittyviä kilpailuja lukiolaisille
  • arviointimessut huhtikuun 2017 lopulla
  • yhteistyötä Viikin normaalikoulun kanssa.

Erityisenä haasteena koettiin arvioinnin monipuolistaminen uuden opetussuunnitelman hengessä yhdistettynä yhä kasvaviin luokkakokoihin. Muitakin tavoitteita arviointimuotojen ja toteuttamistapojen kehittämiseen listattiin:

  • koeviikko vie aikaa, lyhennettyä koeviikkoa ja muita järjestelyjä kouluissa jo kehitetty, niistä kokemuksia suunnittelun tueksi
  • arvioinnin rooli oppimista tukevaksi, vanhoja ajatuksia voisi tuulettaa ja suunnitella esimerkiksi kokeettomia kursseja (toki YO-tutkintoa varten tarvitaan sitä jäljitteleviä kokeita harjoituksen vuoksi, mutta pitääkö kaikkien kurssien sisältää loppukoe), asenne arviointiin: oppimista, ei arvosanoja varten ja huomio sisäiseen motivaatioon, joka johtaa tutkitusti syvempään oppimiseen
  • Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.
    Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.

    keinoja sen varmistamiseen, että opiskelija tietää ja ymmärtää kurssien tavoitteet ja hahmottaa tavoitteiden suhteen arviointiin, opiskelija asettamaan myös omia tavoitteita opiskelulle

  • opiskelijalle keinoja ymmärtää oma osaamisensa, kokemuksia siitä, että heikot yliarvioivat osaamisensa ja hyvät aliarvioivat
  • opettajakin kaipaa vaihtelua arviointityöhön, kokemuksia oli siitä, että arviointia olisi välillä hyödyllistä miettiä muiden kuin oman aineryhmän opettajien kanssa
  • tutustuminen digitaalisiin arvioinnin apuvälineisiin, nyt arviointi edelleen pitkälle käsityötä
  • paikkaan sitomaton opiskelu ja arviointi
  • itsearvioinnin rakentaminen verkkokursseille, mikä toimii, millaista tukea opiskelija kaipaa (ks. esimerkiksi Matti Räsäsen lukion reaaliaineisiin kehittämää arviointisysteemiä)
  • jatkuvan arvioinnin toteuttaminen suhteessa opettajan rajalliseen työaikaan (eri oppiaineiden luonteet)
  • arviointi vuoropuheluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, dialogisuus korostuu nyt peruskoulun arvioinnissa, samaa henkeä lukioon, huolena se, ettei koulussa ole nyt oikein aikaa ajattelulle ja keskustelulle
  • arviointi ja monenlaiset (myös erilaiset) oppijat, eritasoisten opiskelijoiden tukeminen
  • keinoja siihen, miten ylipäätään arviointi saavuttaisi opiskelijan: kokemuksia useilla siitä, miten samat palautteet vuodesta toiseen eivät muuta opiskelijan osaamista.

 

img_9019
Manuaalisesti koottu keskustelu on digitoitu tähän bloggaukseen.

Yhdessä oltiin sitä mieltä, että paljon hyvää on jo tehty siellä täällä, mutta todella vaikeaa on saada kokemuksia jakoon ja kiertoon. Viisari-hankkeen toteutuksista pyritäänkin tuottamaan pieniä käytännönläheisiä videoita, joista opettajat voivat nopeasti löytää ideoita omaan työhönsä. Erilaisia työohjeita, arviointiin viritettyjä taulukoita ja muuta kättä pidempää myös muokataan julkaistavaan kuntoon. Julkaisemisesta tehdään hankeopettajille mahdollisimman vaivatonta. Toteutetaan myös valtakunnallinen kysely ja kaivetaan esiin hyviä esimerkkejä. Kaveerataan sisarhankkeiden kanssa ja kutsutaan kehittäjiä kevään arviointimessuille. Jakaminen ja yhteistyö ovat arvokkaita, sillä opetussuunnitelmat yhdistävät ja esimerkiksi arviointikriteerien purkaminen pisteohjeiksi opiskelijan itsearviointia varten on hyvin työlästä.

Keskustelua herätti myös tuore tieto yliopistojen sisäänpääsyn uudistamisesta 2018 alkaen. Tämä uudistus koskee jo nyt lukiossa olevia. Tavoitteena on, että lukion ja YO-kokeen arvosanat saavat nykyistä suuremman painoarvon. Meneekö uudisus jopa kurssien arvosanojen tasolle, ei vielä tiedetty. Pohditiin sitä, miten arviointi pysyy objektiivisena, jos arvosanojen merkitys nousee. Miten paljon arviointivastuuta voi antaa opiskelijalle itselleen? Joka tapauksessa monissa puheenvuoroissa nousi halu antaa arviointivastuuta ohjatusti ja suunnitelmallisesti opiskelijalle itselleen, sillä arviointitaitavuus on tärkeää myös lukion jälkeen niin opinnoissa kuin työelämässä. Tämä tavoite kiteytettiin: ”Oppiminen seuraa sinua kuin varjo, se on osa sinua ja mukanasi jatkuvasti.”

Poimi seurantaan tämän blogin lisäksi Viisarin verkkoprofiilit:

Suunnitelmissa arviointimessut – mallia Pedamessuilta

29362426875_bdeeb6c741_zHämeenlinnassa elokuun lopulla Digisilta- ja Opelix-hankkeen järjestivät kaksipäiväiset Pedamessut (ks. Digisillan blogissa messukuulumisia). Ideana oli, että opettajat (ja opiskelijat) esittelevät toinen toisilleen käytännön toteutuksia. Vaikka painotus oli lukiokoulutuksessa, mukana oli myös perusasteen ja ammatillisen toteutuksia, mitä soisi tapahtuvan enemmänkin: hankerahoitukset kanavoidaan oppiasteittain, mutta ideat eivät tunne rajoja.

Messupöytiin oli tuotu havaintoaineistoa, niin digitaalista kuin muuta. Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajille suunnatun oppiainerajoja ja oppilaitoksen rajoja ylittävän kurssin messupöytä oli inspiroiva. Pöydän otsake oli: ”Oppiaineita yhdistävä kaupunkipeliprojekti” ja pöydän esittelijöinä Päivi Merkikanto Ammattiopisto Tavastiasta ja Pauliina Pesonen Hämeenlinnan taidemuseolta. Opiskelijat olivat opetelleet oman lähiseutunsa maantiedettä, äidinkieltä, matematiikkaa ja kuvataidetta sekä tiimityötaitoja. He olivat tuottaneet jotakin lautapeliä mallinaan pitäen oman lautapelin, jossa tutustutaan Hämeenlinnaan. Ideaa voisi soveltaa moniin eri yhteyksiin. Millaista arviointia voisi rakentaa tämän kaltaiseen työskentelyyn? Sopisiko pelin tekeminen esimerkiksi jollekin lukion teemaopintoihin työskentelyn kehykseksi? Pelin tekemisessä voi olla mukana myös tekonologiaa, joilloin se sopisi TO2:lle. Alla messupöydästä useampi kuva virikkeeksi.

Viisari-hankkeessa mukana olevista pilottikouluista Kaurialan lukion Juha Lahti esitteli abikurssilla kokeiltua itsearviointia. Työskentely-ympäristönä oli Onenote. Saman lukion Liisa Virtanen esitteli tietokirjaprojektia, jossa ideana oli video ja sen arviointi.

Hämeenlinnan Lyseon lukion juhlasalin puitteet ovat hienot pienimuotoisille messuille. Pedamessun kävijälle oli laadittu pöydistä moniste yhteystietoineen sekä jatkokehittelyä varten opettajaryhmien keskusteluille toinen moniste. En itse osallistunut mihinkään opettajatiimiin, mutta aktivoivana ideana monisteet näyttivät hyviltä. Formaatti kannattaa kopioida arviointimessuille ja ottaa huomioon kokemukset. Varautuminen messupöydän rakentamiseen tarkoittaa havaintoaineiston keräämistä. Vaikka puuhaamme valtaosin digitaalisilla työkaluilla, jotain voidaan konkretisoida lukion arviointimenetelmistä myös muilla tavoin. Laitetaan siis Pedamessujen kokemukset hautumaan.

fullsizerender-9

Toivotamme tervetulleiksi sisarhankkeet Arviointimessuille ensi keväänä, joskus huhtikuun lopulla. Jos asia kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa anne.rongas ÄT otavanopisto.fi.

Arviointi-iltapäivä 11.5. Helsingissä ja verkossa

OPS-hautomot- ja Viisari-hanke toteuttavat yhteistyönä maksuttoman arviointi-iltapäivän lukioväelle. Teemana on oppimisen ja osaamisen arviointi. Tilaisuus järjestetään Helsingissä ja verkossa, luento-osuus tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin katsottavaksi.

arviointiiltapaiva

Aihetta alustaa Najat Ouakrim-Soivio, jonka tuorein teos Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava, 2016) on hyvin ajankohtainen. Hänellä on käytännön kokemusta lukio-opettajan arjesta ja vankkaa tuntumaa myös arviointitutkimuksesta (ks. Opetushallituksen julkaisu vuodelta 2013: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit ja arviointi.fi).

Jos tulet paikan päälle Helsinkiin, ilmoittaudu mukaan: http://www.eventilla.com/lops2015arviointi. Jos seuraat online verkossa, ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan (tai laita viesti Gmail: anne.rongas).

Paikka: Cafe Köket, workshop-tila, Aleksanterinkatu 28, Helsinki.

Iltapäivän aikataulu:

12.45-13.00 Tulokahvit
13.00-13.15 Tervetuloa ja hankkeiden esittelyt
13.15-14.45 Keskusteleva alustus: Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio
14.45-15.00 Jaloittelutauko
15.00-16.00 Työskentely ja päivän koonti

Ennakkovideo iltapäivän teemoista: