Kyselyillä lukion arviointia kehittämään

photo-11-6-2014-10-25-47Viisari-hankkeen keskusteluissa nousi syyslukukaudella 2016 useamman kerran esille kysymys siitä, mitähän muissa lukioissa tehdään. Keräämme nyt kyselyn avulla toimivia ja kierrätykseen sopivia kokemuksia arvioinnin menetelmistä lukiossa. Kyselyä saa mielellään levittää ja toivomme myös opiskelijoiden vastauksia. Koostamme saaliista yhteistä hyvää kaikille arvioinnin monipuolistamista pohdiskeleville.

Vastaa siis kyselyymme ja muista, pienikin idea on arvokas. Yleensä ne pienet ideat on helpoin siirtää oppiaineesta ja koulusta toiseen. Kyselyn lyhytlinkki bit.ly/arviointikyselylukio. Kysely on auki 26.4.2017 saakka. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvomme kirjapalkinnon.

VASTAA Viisari-hankkeen arviointikyselyyn!

Alkuvuodesta 2017 oli avoinna kaksi muuta lukion arviointiasioihin liittyvää kyselyä, näihin kannattaa myös vastata:

Äidinkielen ja matematiikan yhteistyökurssi

Kokeilimme Martinlaakson lukiossa opettaa yhdelle ykkösten ryhmälle ÄI1- ja MAY1-kurssit yhdistelmäkurssina kahden opettajan voimin. Yhdistelmäkurssia opiskeltiin 6 x 75 minuuttia viikossa kahdessa eri opetuspalkissa tiimioppimisen ja yksilöllisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Päätavoitteitteemme olivat muodostuneet uuden OPS:n inspiroimina:

  • itseluottamuksen, itsetuntemuksen ja kyvykkyyden tunteen lisääntyminen
  • omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen
  • kyky asettaa itselle oppimistavoitteita ja ottaa vastuuta niiden toteutumisesta
  • kyky oppia arvioimaan omaa työskentelyä, oppimista ja taitojen karttumista
  • sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen ja ryhmässä oppimisen taitojen kehittyminen

Kurssia opiskeltiin noin viiden henkilön tiimeissä, joissa työskenneltiin yhteisöllistä oppimista hyödyntäen. Jokainen opiskelija sai kuitenkin sekä matematiikassa että äidinkielessä käyttöönsä henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan, jonka avulla yksilöllinen eteneminen sisältöjen osalta oli mahdollista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yksittäisellä opiskelijalla saattoi olla omat henkilökohtaiset tavoitteet sisältöjen oppimisen suhteen, mutta hän pystyivät tukeutumaan ryhmään tai opettajaan aina tarvittaessa.

Punaisen langan kurssille muodostivat teemajaksot (elämänpolku, uutistoimisto ja nuoruus), joista kukin kesti noin kaksi viikkoa ja sisälsi erilaisia teemaan kytkeytyviä tehtäviä. Tulostimme  luokan seinälle A3-kokoisen aikatauluseuranta-/itsearviointilomakkeen , joka auttoi tiimejä rytmittämään omaa opiskeluaan.

Koska opiskelijat suunnittelivat itse ajankäyttöään, heillä oli useilla tunneilla mahdollisuus hyödyntää käytettävissä oleva aika parhaaksi katsomallaan tavalla joko äidinkieleen, matematiikkaan tai molempiin. Aina kun tiimi sai suoritettua jonkin osatehtävän (äidinkielen, matematiikan tai ryhmäytymistehtävän), he tekivät lyhyen tiimi-itsearvion ja merkitsivät sen lomakkeeseen (kuva).

viikkourakka_1

Muita arviointikokeiluja kurssin aikana

Kahden opettajan kurssimuoto antoi normaalia enemmän liikkumatilaa kokeilla erilaisia arviointiin liittyviä menetelmiä. Opiskelijoilla oli muun muassa mahdollisuus parannella arvioitavia tekstejään saadun palautteen perusteella, mikäli he eivät olleet tyytyväisiä suoritukseensa tai tekstistä saamaansa arvosanaan. Erityisesti tämä tuntui palvelevan sellaisia opiskelijoita, jotka olivat olettaneet osaavansa asiat paremmin kuin he todellisuudessa osasivat.

Lisäksi kävimme jonkin verran arviointikeskusteluja Googlen Hangouts-ohjelman välityksellä. Välillä opiskelijat saivat ruutunäkymään oman tekstinsä ja heitä pyydettiin esimerkiksi etsimään virkkeestään kolme yhdyssanavirhettä tai kertomaan, minkä ongelman he tunnistivat tietystä tekstinpätkästä. Moni opiskelija koki pystyneensä keskittymään tekstinsä korjaamiseen paremmin, kun opettajan kysymykset kuuli vain äänenä, eikä hän ollut fyysisesti vieressä ”hiillostamassa”.

Opettajien kokemukset

Opettajan näkökulmasta tämä kurssimuoto toi ilahduttavaa vaihtelua arkeen. Se antoi vapautta kokeilla ja mahdollisuuden oppia toisen työtavoista, sillä usein olimme paikalla yhtä aikaa. Tämä tosin tarkoitti myös sitä, että teimme kenties hieman normaalia enemmän ajallista työtä kurssin eteen. Eteen tulevat ongelmatkin tuntuivat aina normaalia pienemmiltä, kun niitä oli ratkomassa kaksi ihmistä yhden sijaan.

Tällainen kurssimuoto tosin edellyttää, että opettajaparin keskinäiset kemiat ja tavat työskennellä kohtaavat. Tällöin ei kulu ylimääräistä aikaa väärinymmärrysiin tai keskinäiseen kompromissien etsimiseen.

Perusteellisempi selonteko kurssikokeilustamme löytyy täältä.

Viisarin hankeväki suunnitteli Lauttasaaressa 7.9.16

Kahdentoista hengen voimin suunniteltiin Viisari-hankkeen toimintaa. Tulossa on tämän lukuvuoden aikana esimerkiksi:

Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta

  • kuuden hankelukion pilotointeja ja niiden raportointeja niin hankeblogiin kuin videomuodossa
  • 8.11. LOPS-hautomohankkeen kanssa arviointi-iltapäivä Helsingissä (maksuton koulutus, ks. ohjelma ja ilmoittautuminen)
  • verkkoinfoja ja työpajoja arviointiin liittyen, erityisesti sähköisiin arvioinnin apuihin tutustuminen kiinnosti
  • blogiin esittely nyt tarjolla olevista sähköisistä arviointisovelluksista ja työkaluista
  • valtakunnallinen kysely arvioinnin monipuolistamisesta lukiossa: mitä on tehty ja löytyykö vinkkejä verkon kautta, ettei jokaisen opettajan tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen (yhtenä jakamisen paikkana voisi olla Facebook-ryhmä
  • joulukuussa 2016 osallistuinen Valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville (OPH)
  • kevätlukukaudella 2017 osallistavia suunnittelutyöpajoja ja arviointiin liittyviä kilpailuja lukiolaisille
  • arviointimessut huhtikuun 2017 lopulla
  • yhteistyötä Viikin normaalikoulun kanssa.

Erityisenä haasteena koettiin arvioinnin monipuolistaminen uuden opetussuunnitelman hengessä yhdistettynä yhä kasvaviin luokkakokoihin. Muitakin tavoitteita arviointimuotojen ja toteuttamistapojen kehittämiseen listattiin:

  • koeviikko vie aikaa, lyhennettyä koeviikkoa ja muita järjestelyjä kouluissa jo kehitetty, niistä kokemuksia suunnittelun tueksi
  • arvioinnin rooli oppimista tukevaksi, vanhoja ajatuksia voisi tuulettaa ja suunnitella esimerkiksi kokeettomia kursseja (toki YO-tutkintoa varten tarvitaan sitä jäljitteleviä kokeita harjoituksen vuoksi, mutta pitääkö kaikkien kurssien sisältää loppukoe), asenne arviointiin: oppimista, ei arvosanoja varten ja huomio sisäiseen motivaatioon, joka johtaa tutkitusti syvempään oppimiseen
  • Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.
    Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.

    keinoja sen varmistamiseen, että opiskelija tietää ja ymmärtää kurssien tavoitteet ja hahmottaa tavoitteiden suhteen arviointiin, opiskelija asettamaan myös omia tavoitteita opiskelulle

  • opiskelijalle keinoja ymmärtää oma osaamisensa, kokemuksia siitä, että heikot yliarvioivat osaamisensa ja hyvät aliarvioivat
  • opettajakin kaipaa vaihtelua arviointityöhön, kokemuksia oli siitä, että arviointia olisi välillä hyödyllistä miettiä muiden kuin oman aineryhmän opettajien kanssa
  • tutustuminen digitaalisiin arvioinnin apuvälineisiin, nyt arviointi edelleen pitkälle käsityötä
  • paikkaan sitomaton opiskelu ja arviointi
  • itsearvioinnin rakentaminen verkkokursseille, mikä toimii, millaista tukea opiskelija kaipaa (ks. esimerkiksi Matti Räsäsen lukion reaaliaineisiin kehittämää arviointisysteemiä)
  • jatkuvan arvioinnin toteuttaminen suhteessa opettajan rajalliseen työaikaan (eri oppiaineiden luonteet)
  • arviointi vuoropuheluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, dialogisuus korostuu nyt peruskoulun arvioinnissa, samaa henkeä lukioon, huolena se, ettei koulussa ole nyt oikein aikaa ajattelulle ja keskustelulle
  • arviointi ja monenlaiset (myös erilaiset) oppijat, eritasoisten opiskelijoiden tukeminen
  • keinoja siihen, miten ylipäätään arviointi saavuttaisi opiskelijan: kokemuksia useilla siitä, miten samat palautteet vuodesta toiseen eivät muuta opiskelijan osaamista.

 

img_9019
Manuaalisesti koottu keskustelu on digitoitu tähän bloggaukseen.

Yhdessä oltiin sitä mieltä, että paljon hyvää on jo tehty siellä täällä, mutta todella vaikeaa on saada kokemuksia jakoon ja kiertoon. Viisari-hankkeen toteutuksista pyritäänkin tuottamaan pieniä käytännönläheisiä videoita, joista opettajat voivat nopeasti löytää ideoita omaan työhönsä. Erilaisia työohjeita, arviointiin viritettyjä taulukoita ja muuta kättä pidempää myös muokataan julkaistavaan kuntoon. Julkaisemisesta tehdään hankeopettajille mahdollisimman vaivatonta. Toteutetaan myös valtakunnallinen kysely ja kaivetaan esiin hyviä esimerkkejä. Kaveerataan sisarhankkeiden kanssa ja kutsutaan kehittäjiä kevään arviointimessuille. Jakaminen ja yhteistyö ovat arvokkaita, sillä opetussuunnitelmat yhdistävät ja esimerkiksi arviointikriteerien purkaminen pisteohjeiksi opiskelijan itsearviointia varten on hyvin työlästä.

Keskustelua herätti myös tuore tieto yliopistojen sisäänpääsyn uudistamisesta 2018 alkaen. Tämä uudistus koskee jo nyt lukiossa olevia. Tavoitteena on, että lukion ja YO-kokeen arvosanat saavat nykyistä suuremman painoarvon. Meneekö uudisus jopa kurssien arvosanojen tasolle, ei vielä tiedetty. Pohditiin sitä, miten arviointi pysyy objektiivisena, jos arvosanojen merkitys nousee. Miten paljon arviointivastuuta voi antaa opiskelijalle itselleen? Joka tapauksessa monissa puheenvuoroissa nousi halu antaa arviointivastuuta ohjatusti ja suunnitelmallisesti opiskelijalle itselleen, sillä arviointitaitavuus on tärkeää myös lukion jälkeen niin opinnoissa kuin työelämässä. Tämä tavoite kiteytettiin: ”Oppiminen seuraa sinua kuin varjo, se on osa sinua ja mukanasi jatkuvasti.”

Poimi seurantaan tämän blogin lisäksi Viisarin verkkoprofiilit:

Suunnitelmissa arviointimessut – mallia Pedamessuilta

29362426875_bdeeb6c741_zHämeenlinnassa elokuun lopulla Digisilta- ja Opelix-hankkeen järjestivät kaksipäiväiset Pedamessut (ks. Digisillan blogissa messukuulumisia). Ideana oli, että opettajat (ja opiskelijat) esittelevät toinen toisilleen käytännön toteutuksia. Vaikka painotus oli lukiokoulutuksessa, mukana oli myös perusasteen ja ammatillisen toteutuksia, mitä soisi tapahtuvan enemmänkin: hankerahoitukset kanavoidaan oppiasteittain, mutta ideat eivät tunne rajoja.

Messupöytiin oli tuotu havaintoaineistoa, niin digitaalista kuin muuta. Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajille suunnatun oppiainerajoja ja oppilaitoksen rajoja ylittävän kurssin messupöytä oli inspiroiva. Pöydän otsake oli: ”Oppiaineita yhdistävä kaupunkipeliprojekti” ja pöydän esittelijöinä Päivi Merkikanto Ammattiopisto Tavastiasta ja Pauliina Pesonen Hämeenlinnan taidemuseolta. Opiskelijat olivat opetelleet oman lähiseutunsa maantiedettä, äidinkieltä, matematiikkaa ja kuvataidetta sekä tiimityötaitoja. He olivat tuottaneet jotakin lautapeliä mallinaan pitäen oman lautapelin, jossa tutustutaan Hämeenlinnaan. Ideaa voisi soveltaa moniin eri yhteyksiin. Millaista arviointia voisi rakentaa tämän kaltaiseen työskentelyyn? Sopisiko pelin tekeminen esimerkiksi jollekin lukion teemaopintoihin työskentelyn kehykseksi? Pelin tekemisessä voi olla mukana myös tekonologiaa, joilloin se sopisi TO2:lle. Alla messupöydästä useampi kuva virikkeeksi.

Viisari-hankkeessa mukana olevista pilottikouluista Kaurialan lukion Juha Lahti esitteli abikurssilla kokeiltua itsearviointia. Työskentely-ympäristönä oli Onenote. Saman lukion Liisa Virtanen esitteli tietokirjaprojektia, jossa ideana oli video ja sen arviointi.

Hämeenlinnan Lyseon lukion juhlasalin puitteet ovat hienot pienimuotoisille messuille. Pedamessun kävijälle oli laadittu pöydistä moniste yhteystietoineen sekä jatkokehittelyä varten opettajaryhmien keskusteluille toinen moniste. En itse osallistunut mihinkään opettajatiimiin, mutta aktivoivana ideana monisteet näyttivät hyviltä. Formaatti kannattaa kopioida arviointimessuille ja ottaa huomioon kokemukset. Varautuminen messupöydän rakentamiseen tarkoittaa havaintoaineiston keräämistä. Vaikka puuhaamme valtaosin digitaalisilla työkaluilla, jotain voidaan konkretisoida lukion arviointimenetelmistä myös muilla tavoin. Laitetaan siis Pedamessujen kokemukset hautumaan.

fullsizerender-9

Toivotamme tervetulleiksi sisarhankkeet Arviointimessuille ensi keväänä, joskus huhtikuun lopulla. Jos asia kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa anne.rongas ÄT otavanopisto.fi.

Arviointi-iltapäivä 11.5. Helsingissä ja verkossa

OPS-hautomot- ja Viisari-hanke toteuttavat yhteistyönä maksuttoman arviointi-iltapäivän lukioväelle. Teemana on oppimisen ja osaamisen arviointi. Tilaisuus järjestetään Helsingissä ja verkossa, luento-osuus tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin katsottavaksi.

arviointiiltapaiva

Aihetta alustaa Najat Ouakrim-Soivio, jonka tuorein teos Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava, 2016) on hyvin ajankohtainen. Hänellä on käytännön kokemusta lukio-opettajan arjesta ja vankkaa tuntumaa myös arviointitutkimuksesta (ks. Opetushallituksen julkaisu vuodelta 2013: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit ja arviointi.fi).

Jos tulet paikan päälle Helsinkiin, ilmoittaudu mukaan: http://www.eventilla.com/lops2015arviointi. Jos seuraat online verkossa, ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan (tai laita viesti Gmail: anne.rongas).

Paikka: Cafe Köket, workshop-tila, Aleksanterinkatu 28, Helsinki.

Iltapäivän aikataulu:

12.45-13.00 Tulokahvit
13.00-13.15 Tervetuloa ja hankkeiden esittelyt
13.15-14.45 Keskusteleva alustus: Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio
14.45-15.00 Jaloittelutauko
15.00-16.00 Työskentely ja päivän koonti

Ennakkovideo iltapäivän teemoista:

Ensimmäinen tiimijakso, ensimmäinen ryhmäarviointikokemus

IMG_4682Hämeenlinnan Lyseon lukiossa kakkosjaksolla syksyllä 2015 tehtiin monta uutta asiaa: ensimmäinen ykkösluokkalaisten tiimijaksokokeilu ja ensimmäinen sähköisen itsearviointivälineen, Skillzzupin kokeilu. Skillzzupia käytettiin tiimien itsearviointiin, vaikka oikeastaan palvelun perusideana onkin yksilöllinen itsearviointi.

Toteutimme ennen ja jälkeen tiimien itsearviointiviikkojen kyselyn opiskelijoille (n=116). Opiskelijavastaukset on koottu alla olevaan diaesitykseen. Huomioitavaa on, että tiimeissä vastuut vaihtelivat viikoittain ja välttämättä jokaisen ryhmän jäsenen käyttänyt arviointivälinettä ollenkaan. Ensimmäisestä kokeiluista opittiin myös aviointikohteita ja taitotasojen kristallisoimisen merkitys. Arviointikohteita kannattaa laittaa ensimmäisellä kerralla vain muutama (meillä oli 5, mutta ehkä 3 olisi ollut ensimmäisellä kerralla sopiva).

 

Myönteisenä havaintona oli se, miten positiivinen yleisvire opiskelijoilla oli vastausten mukaan arviointiin. Myös Skillzzup sai hyvän vastaanoton, vaikka osalle sen rooli ja merkitys jäikin vähän hämäräksi ja tiimin itsearviointi hiukan irralliseksi. Monet olivat toisaalta huomanneet, että kannattaa tosiaan välillä pysähtyä miettimään omaa toimintaa.

Qridi itsearvioinnin apuna lukion KE1-kurssilla

Kemian ryhmäkurssilla eli aikataulutetulla verkkokurssilla otin käyttöön ohjelmiston nimeltään Qridi (www.qridi.com), joka on tehty lähinnä luokkatilanteissa käytettäväksi itse-, ryhmä- ja vertaisarvoinnissa. Alunperin tavoitteenani oli käyttää Qridiä vertaisarviointiin. Kokeilu oli osa opetushallituksen rahoittamaa #arviointiviisari-hanketta.

Qridi on siis arvioinnin apuväline, jolla voidaan opiskelijaryhmien kanssa tehdä itsearviointia, vertaisarvointia ja ryhmäarviointia. Ohjelmassa opettaja tekee arviointikysymykset. Hän valitsee samalla myös sen, kuinka opiskelijat vastaavat kysymyksiin. Valittavina on erilaisia vastausmuotoja: hymiöitä, peukutusta, numeroita, lukumääriä ja avoimia vastauksia. Jokaiseen arviointiin opiskelja voi myös antaa avointa palautetta. Erikoisuutena tässä järjestelmässä on se, että opettaja voi jo ennakkoon kirjoitella palautteen kullekin opiskelijan itsearvioinnille, joka tulee opiskelijalle näkyviin heti, kun hän oman arviointinsa ohjelmaan syöttää. Esimerkiksi näin:

Opettajan arvointikysymys: Osaatko etsiä jaksollisen järjestelmän taulukkokirjastasi?
Vastausvaihtoehdot: Peukku ylös / Peukku alas
Opettajan palaute eri vaihtoehdoillePalaute peukku ylös: Hienoa, olet tutustunut taulukkokirjaasi!
Palaute peukku alas: Jaksollinen järjestelmä löytyy taulukkokirjan viimeiseltä sivulta. Käypäs vilkaisemassa sitä!

Kurssin sisällöt oli jaettu neljälle viikolle. Materiaalit koostuivat videotallenteista, pdf-materiaalista sekä tehtävistä. Materiaalit ja tehtävät vietiin kurssille viikoittain. Kahden ensimmäisen viikon jälkeen oli väliviikko, jolloin palautettiin välitehtävät. Kurssin lopuksi palautettiin kurssin lopputehtävät. Jokaiseen viikkoon kuului myös itsearviointikysely. Heti tehtävien palautusajan jälkeen kurssille vietiin tehtävien esimerkkiratkaisut, joita opiskelijat pääsivät tutkimaan ennen opettajan antamaa palautetta. Jokaisen viikon kokonaisuudesta oli myös kyselytunti Adobe Connectissa.

Alunperin tavoitteenani kurssilla oli käyttää vertaisarviointia tehtävien arvioinnissa. Minulle vertaisarviointi olisi tarkoittanut sitä, että opiskelijat arvoivat anonyymisti toistensa tehtävät malliratkaisujen avulla. Tähän Qridi ei kuitenkaan taipunut. Niinpä päädyin käyttämään Qridiä kurssin kyselytuntien rakentamiseen. Kyselin opiskelijoilta Qridi-kyselyssä, oliko videotallenteissa tai materiaalissa jotain aiheita, joihin toivottaisiin lisäselvityksiä ja mihin tehtäviin opiskelijat haluaisivat apua. Sain näppärästi koottua aiheet, joita kyselytunnilla kävisin läpi.

Qridin käyttö sinällään oli helppoa, kunhan sen logiikan oppi. Katselin kerran läpi Qridin ohjevideot ja sillä pääsin hyvin alkuun. Ohjelman kehittäjä Henri Karjalainen opasti sähköpostilla tarvittaessa. Kyselyjen tekoon ei mennyt kovin paljon aikaa. Haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui palautteiden keksiminen. Olin päättänyt laittaa yhdeksi kohdaksi kysymyksen: Ansaitsen mielestäni tämän viikon tehtvävieni perustella arvosanan ja asteikko oli 4-10. Piti siis keksi seitsemän kannustavaa ja motivoivaa kommenttia!

qridi1

Kuva 1. Opettajan näkymä itsearvioinnin muokkauksessa.

Opiskelijalle Qridin käyttö oli myös helppoa. Annoin opiskelijoille verkko-osoitteen sekä viisikirjaimisen avainsanan, jolla he pääsivät sisään. Opiskelijan piti valita oma nimensä ja vahvistaa, että oli henkilö, jonka nimeä napsautti. Opiskelijoilla ei siis ollut henkilökohtaisia kirjautumistunnuksia. Opiskelija pystyi vastaamaan itsearviointiin vain kerran, eli he eivät päässeet katselemaan toistensa vastauksia. Kukaan ei ainakaan valitellut kurssin aikana, että hänen nimellään olisi jo vastattu tehtäviin, vaikka tämä olisi ollut mahdollista.

Qridi_kuva2
Kuva 2. Opiskelijan näkymä

Tämä itsearviointi oli osa kurssisuoritusta, joten opiskelijat vastailivat viikottaisiin kysymyksiin hyvin. Pientä hiipumista vastaajien määrässä oli havaittavissa kurssin edetessä. Uskoisin, että jotkut kyllästyivät vastaamaan samoihin kysymyksiin viikosta viikkoon.

Qridi_kuva3
Kuva 3. Vastausten määrät kurssin edetessä. Alimpana ensimmäinen itsearviointi

Qridissa saa mukavasti yhteenvetoja opiskelijoiden vastauksista. Niistä saa sekä palkki- että sektoridiagrammeja. Vastauksia saattoi katsella vaikka kysymyksittäin, joten sain koottua nopeasti yhteenvedon esimerkiksi siitä, mistä aiheista illan kyselytunnilla keskusteltaisiin.

Qridi_kuva4
Kuva 4. Yhden kyselyn vastausdataa.

Kurssin arvosanat olivat parempia kuin aiemmilla vetämilläni kemian ryhmäkursseilla. Koska olen pyrkinyt pitämään arviointikriteerit vuosittain samalla tasolla, en nytkään voinut rimaa nostaa ja näinkurssin arvosanojen keskiarvo nousi hieman yli kahdeksaan. Qridin ansiota tai ei, kurssin keskeyttäneitä oli vähemmän kuin näillä ryhmäkursseilla useimmiten.

Vaikka tämä Qridin käyttö teetti hieman tavallista enemmän työtä kurssilla, niin tämä myös motivoi niin opiskelijoita kuin opettajaakin. Kun sain koko kurssin ajan palautetta tehtävistä, materiaaleista ja opetuksesta, niin pystyin mukauttamaan oman toimintani opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat saivat kurssilla sen mitä tarvitsivat. Kun otin opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioon opetuksessa ja ohjauksessa, sain kurssilta hyvän palautteen omasta toiminnastani.

Mitä mieltä kokeilun jälkeen?

Qridiä oli mukava ja helppo kokeilla. Jos se olisi jatkuvasti käytettävissämme, ehkä sitä käyttäisin tulevillakin kursseilla. Mukavaa tässä oli moduulirakenteisuus, eli kaikkea aikaisemmin tekemäänsä voi käyttää  seuraavilla kerroilla, eikä jokaista kyselyä ja kysymystä tarvitse tehdä uudestaan. Sitä todellista vertaisarviointia jäin kaipaamaan. Tässä ohjelmassa oli vertaisarviointi, mutta se oli lähinnä tarkoitettu kannustavan palautteen antamiseen luokkatilanteessa toisille opiskelijoille.

Alkuun vähän kaipasin opiskelijoille omaa kirjautumista järjestelmään, mutta käytäntö osoitti, ettei se ollut välttämätöntä. Kiusantekoa eli toisen opiskelijan nimellä vastaamista ei ilmennyt, vaikka se olisi ollut mahdollistakin. Opiskelijoiden mielipiteet Qridistä olivat pääsääntöisesti positiivisia ja sen käyttö koettiin helppona.

Jäin tämän kokeilukerran jälkeen miettimään sitä, että maksaisinko tällaisesta sovelluksesta omassa työssäni. Tällä on kätevä tehdä kyselyitä, mutta toisaalta niin on Google-kyselyinäkin. Kivoja piirteitä tässä on esimerkiksi se, että tässä on huomioitu myös ihan pienimmät käyttäjät, ja esimerkiksi kirjautumisen voi suorittaa kuvilla. Mikäli palvelu olisi ilmainen en miettisi enempää, vaan ottaisin tämän ehdottomasti käyttöön. 

 

Tiimijakso Hämeenlinnan Lyseon lukiolla – Skillzzup koekäytössä

kimmo kumpulainen
Kimmo Kumpulainen esitteli Skillzzup-palvelua 29.9.2015 Forum Criteriorum -tapahtumassa Finlandia-talolla.

Hämeenlinnan Lyseon lukion toisella jaksolla viisi oppiainetta viiden opettajan johdolla toteutetaan tiimityöskentelynä Ylöjärven lukion antaman mallin innoittamana.

Viisari-hankkeessa tavoitteena on pienimuotoisesti kokeilla eri pilottikouluissa kaikkia mahdollisia arvioinnin teknisiä apuvälineitä kunkin koulun omien kiinnostusten mukaan. Hämeenlinnan tiimijaksolle osoittautui sopivaksi kohteeksi hieman luovalla tavalla käytettynä suomalainen Skillzzup.

Skillzzup mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin määriteltyjen osaamistavoitten suhteen. Kun opintojakson osaamistavoite on täysin saavutettu, on koossa 100 pistettä. Palvelun käyttöliittymä on visuaalinen ja ainut toiminto on osaamistavoitteiden kirjoittamisen jälkeen pisteiden antaminen.

Palvelu toimii kaikilla laitteilla selaimen kautta. Opettajan kannalta on kätevää, että opiskelijat liittyvät itse kurssille eli opettaja antaa vain osoitteen, koulun avaimen ja ohjeen kirjautumista varten. Opiskelija valitsee itse kurssin oman koulun kurssivalikoimasta. Käyttäjäprofiiliin lisättävä valokuva auttaa nopeasti hahmottamaan, kuka kukin on.

Opiskelijan antamat pisteet ja opettajan pisteet kertyvät samaan näkymään. Opiskelijat eivät näe toinen toisiaan. Opettaja voi antaa pisteitä yksittäin sekä könttisummana isommalle joukolle kerrallaan.

Pisteiden antamisen skaala on 0-100, joten osaamisalueittain tavoitteet ja kriteerit on tärkeää avata ymmärrettävästi. Tämähän olisi muutenkin lukiokursseilla tärkeää: millaisella työskentelyllä saavutan minkäkin arvosanan. Mitä osa-alueita työskentelyyn kuuluu.

Tiimijaksolla Skillzzupia käytetään nimen omaa tiimityöskentelyn taitojen arviointiin. Osaamisalueet on mietitty ja valikoitu perustellusti: juuri näitä taitoja ennakkoon ajatellaan kehittämisen kohteiksi ja siksi juuri niitä reflektoidaan. Osaamisalueista laadittiin opiskelijatiimien itsearvioinnin avuksi moniste. Opiskelijat myös täyttävät pienen kyselyn ennen ja jälkeen kokeilun.

Pistekertymä opiskelijan käyttöliittymässä näkyy havainnollisesti: keltainen on oma itsearviointi. Muut värit ovat opettajan antamia arvioita. Kun arviointeja kertyy useita, näkymä alkaa kertoa etenemisestä. Jos viiva asettuu vaakasuoraan, opiskelu ei etene, joten on aika tutkia, mitä pitäisi tehdä.

Voila_Capture 2015-10-26_11-36-00_ap

Suosittelen LOPS-uudistajille ajan käyttämistä arviointiasioitten miettimiseen

Voila_Capture 2015-10-13_10-52-06_apLukion opetussuunnitelma uudistuu. Todella suuria muutoksia ei ole tulossa. Merkittävimpänä näkyvänä muutoksena teemaopintojen kolme kurssia ja pieniä säätöjä pakollisten kurssien valikoimassa. Luonnoksen perusteella teemaopintojen osio on vaikeaselkoinen ja vaatii paljon paikallista työstämistä. Teemaopintoihin annetaan arviointiohjeita, mutta numeroarvosanaa kursseista ei anneta. Teemaopintojen kohdalla, kuten muuallakin luonnoksessa, opettajaa neuvotaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttämiseen.

Jos minulla olisi valta toteuttaa OPS-työskentelyä, suuntaisin käytettävissä olevaa aikaa ja inhimillisiä voimavaroja arvioinnin pohtimiseen. Olisi hyvä avata, mitä monipuolinen arviointi on. Oppijoiden osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys nousevat yleisen osan painotuksista. Miten arvioinnin osalta lukiolaisesta tulee aktiivinen toimija? Miten arviointi tukee todella oppimista? Miten arviointiin liittyvät pelot ja koko aihepiirin välttely muuttuvat myönteiseksi vahvuuksien ja heikkoiksien tunnistamiseksi?

Pelit eivät innosta ilman pisteitä ja saavutuksia. Urheiluvalmennus ei tuota tuloksia, jos ei saavutuksia mitata. Arviointiin liittyvät ongelmat eivät poistu poistamalla arviointi, vaikka sellaistakin nyt paljon ehdotellaan ja jossain kohtaa voi olla ihan aiheellista. Arviointiin tarvitaan myös käsityötä helpottavia teknologioita. Niitä ei ole tarjottu, kun ei ole osattu kysyä.

Millaisia kysymyksiä lukion opetussuunnitelmauudistus ja arviointi herättävät?

Kierrän työni puolesta loppuvuonna lukioväen keskuudessa OPS-haudontaa virittämässä. Valmistelin diapakettia aiheesta. Tässä on vielä varaa parantaa. Kommentit tervetulleita. Näin toivoopi Anne Rongas.

Itsearviointia Otavan Opiston matematiikan verkkokurssilla

IMG_0414
Vesa Partanen

Julkaisemme pitkin matkaa kokemushaastatteluja. Avaushaastattelussa meillä on vieraina matematiikan opettajat Kai Kaskela ja Vesa Partanen Otavan Opistolta. Aiheena heidän toteuttamansa itsearviointikokeilu viime keväisellä matematiikan verkkokurssilla.

Vesa kertoi, että opiston sisältötiimi halusi testata käytännössä itse- ja vertaisarvionteja verkkokursseilla. Ryhmäkurssit tarjosivat oivan ympäristön testaukseen. Kokeilut tehtiin kahdella kurssilla, lyhyen matikan MAB3:lla ja pitkän matikan MAA5:llä. Yhteensä opiskelijoita oli kymmenkunta, osaamistasoltaan hyvinkin erilaisia.

Kurssin muokkaus tehtiin kevyesti, eli aiemmin opettajan tekemä väli- ja loppuarvionti korvaantui opiskelijan tekemällä ohjeistetulla itsearvioinnilla.

Opiskelijat itse kokivat itsearvioinnin mielekkääksi ja oppimista edistäväksi. Arviointitehtävän vaatima kertaus tulee sopivan ajan kuluttua ja omista virheistä oppii.

Kai Kaskela
Kai Kaskela

Opiskelijat toivoivat malliratkaisuihin erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jos sellaisia on olemassa. Näytti myös siltä, että kun itsearviointivaiheessa joutui vielä pohtimaan tehtäviä ja sitä, voiko asian tehdä jollain muulla tavalla kuin malliratkaisuissa, avautui uusi oppimisen paikka.

Moni kollega tuskailee tänä päivänä suurten opetusryhmien kanssa. Vaikka kokokeilu tehtiin pienryhmien kanssa, tämä malli soveltuu erityisen hyvin isoille ryhmille. Opettajan arviontiin käyttämä aika voidaan käytttää tehokkaammin ohjaukseen.

Kokeilussa opettajat tekivät alku- ja loppukyselyn sekä arvioivat tehtävät opiskelijoiden lisäksi, mikä toki oli kohtalaisen työlästä, mutta antoi hyvää tuntumaa itsearvioinnin toimivuuteen. Verkkokurssilla opettajan on myös syytä jollain tavalla kontrolloida arviointia, koska jatkuva arviointi ei ole samalla tavalla mahdollista kuin lähiopetuksessa.

Vesa rohkaisee: ”Kyllä mä lähtisin tämmöstä kokeilee ihan rohkeasti lähiopetuksessakin, jos ei välttämättä siinä laajuudessa, että koko kurssi itsearvioidaan, niin ottaa jonkun tietyn osan kurssista missä kokeillaan itsearviointia.”

Itsearviointi sopii eri oppiaineisiin. Pitkissä esseevastauksissa ehkä voisi suositella vertaisarviointia.

Kain kokoamissa opiskelijakommenteissa on paljon hyviä huomioita:

Kysymys kuului: Miten voin hyödyntää itsearviointiin liittyviä taitoja tulevaisuudessa?

  • Itsearvioinnin myötä joutui tutustumaan virheisiin huomattavasti tarkemmin, se mahdollisesti auttaa tulevaisuudessa tarkistamaan tehtävät paremmin esim. YO-kokeissa.
  • Omia tekemisiään ja virheitään on todella vaikeaa arvioida oikeudenmukaisesti. Itselleen on helposti aivan liian kriittinen. Siksi onkin hyvä jatkossakin muistaa, että virheistä oppii. Ja lisäksi huomasin sen, kun ratkaistuja tehtäviä sai katsoa, näki itse missä on tehnyt virheitä, ja oivalsi paljon enemmän tehtävistä kuin vain yrittämällä ja epäonnistumalla.
  • Nyt ainakin tiedän miten opettaja arvioi tehtäviäni.
  • Tehtävien uudelleentarkastelu antoi tietynlaista syvyysnäköä niiden käsittelyyn. Sitä yritän jatkossakin ylläpitää ja hyödyntää jo tekemisvaiheessa.
  • Oman työskentelyn/opiskelun arvioimisessa ja parantamisessa.
  • Esimerkiksi YO-kirjoituksia ja seuraavia kursseja ajatellen itsearviointitaidot auttavat huomaamaan virheet paremmin, ja löytämään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja eri tyyppisille tehtäville. Pystyn myös ymmärtämään paremmin, että miksi opettaja arvioi esim. koettani/tehtäviä tietyllä tavalla, ja että millaisia arviointikriteerejä arvioinneissa käytetään.
  • Tehtävien teossa tulee enemmän mietittyä välivaiheita pisteytyksen kannalta. ts. oikaisee vähemmän

Vesa evästää vielä kollegoita: ”Mallia kannatta testata ja jatkokehittää. Kärjistäen opettajan tekemä arvionti hyödyttää vain osaa oppilaista: nohevimmat eivät tarvitse arviontia ja heikoimmat eivät niitä lue. Opettajan työpanokselle lienee järkevämpiäkin kohteita kuin mekaaninen arviointi. Oppilailla on hyvä käsitys omasta arvosanastaan, yleensä yksi arvosana alhaisempi, joten opettajan tekemällä tarkkailulla ylilyöntejä arvosanoisa ei tapahdu.”