Arviointi-iltapäivä 11.5. Helsingissä ja verkossa

OPS-hautomot- ja Viisari-hanke toteuttavat yhteistyönä maksuttoman arviointi-iltapäivän lukioväelle. Teemana on oppimisen ja osaamisen arviointi. Tilaisuus järjestetään Helsingissä ja verkossa, luento-osuus tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin katsottavaksi.

arviointiiltapaiva

Aihetta alustaa Najat Ouakrim-Soivio, jonka tuorein teos Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava, 2016) on hyvin ajankohtainen. Hänellä on käytännön kokemusta lukio-opettajan arjesta ja vankkaa tuntumaa myös arviointitutkimuksesta (ks. Opetushallituksen julkaisu vuodelta 2013: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit ja arviointi.fi).

Jos tulet paikan päälle Helsinkiin, ilmoittaudu mukaan: http://www.eventilla.com/lops2015arviointi. Jos seuraat online verkossa, ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan (tai laita viesti Gmail: anne.rongas).

Paikka: Cafe Köket, workshop-tila, Aleksanterinkatu 28, Helsinki.

Iltapäivän aikataulu:

12.45-13.00 Tulokahvit
13.00-13.15 Tervetuloa ja hankkeiden esittelyt
13.15-14.45 Keskusteleva alustus: Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio
14.45-15.00 Jaloittelutauko
15.00-16.00 Työskentely ja päivän koonti

Ennakkovideo iltapäivän teemoista:

Ensimmäinen tiimijakso, ensimmäinen ryhmäarviointikokemus

IMG_4682Hämeenlinnan Lyseon lukiossa kakkosjaksolla syksyllä 2015 tehtiin monta uutta asiaa: ensimmäinen ykkösluokkalaisten tiimijaksokokeilu ja ensimmäinen sähköisen itsearviointivälineen, Skillzzupin kokeilu. Skillzzupia käytettiin tiimien itsearviointiin, vaikka oikeastaan palvelun perusideana onkin yksilöllinen itsearviointi.

Toteutimme ennen ja jälkeen tiimien itsearviointiviikkojen kyselyn opiskelijoille (n=116). Opiskelijavastaukset on koottu alla olevaan diaesitykseen. Huomioitavaa on, että tiimeissä vastuut vaihtelivat viikoittain ja välttämättä jokaisen ryhmän jäsenen käyttänyt arviointivälinettä ollenkaan. Ensimmäisestä kokeiluista opittiin myös aviointikohteita ja taitotasojen kristallisoimisen merkitys. Arviointikohteita kannattaa laittaa ensimmäisellä kerralla vain muutama (meillä oli 5, mutta ehkä 3 olisi ollut ensimmäisellä kerralla sopiva).

 

Myönteisenä havaintona oli se, miten positiivinen yleisvire opiskelijoilla oli vastausten mukaan arviointiin. Myös Skillzzup sai hyvän vastaanoton, vaikka osalle sen rooli ja merkitys jäikin vähän hämäräksi ja tiimin itsearviointi hiukan irralliseksi. Monet olivat toisaalta huomanneet, että kannattaa tosiaan välillä pysähtyä miettimään omaa toimintaa.

Qridi itsearvioinnin apuna lukion KE1-kurssilla

Kemian ryhmäkurssilla eli aikataulutetulla verkkokurssilla otin käyttöön ohjelmiston nimeltään Qridi (www.qridi.com), joka on tehty lähinnä luokkatilanteissa käytettäväksi itse-, ryhmä- ja vertaisarvoinnissa. Alunperin tavoitteenani oli käyttää Qridiä vertaisarviointiin. Kokeilu oli osa opetushallituksen rahoittamaa #arviointiviisari-hanketta.

Qridi on siis arvioinnin apuväline, jolla voidaan opiskelijaryhmien kanssa tehdä itsearviointia, vertaisarvointia ja ryhmäarviointia. Ohjelmassa opettaja tekee arviointikysymykset. Hän valitsee samalla myös sen, kuinka opiskelijat vastaavat kysymyksiin. Valittavina on erilaisia vastausmuotoja: hymiöitä, peukutusta, numeroita, lukumääriä ja avoimia vastauksia. Jokaiseen arviointiin opiskelja voi myös antaa avointa palautetta. Erikoisuutena tässä järjestelmässä on se, että opettaja voi jo ennakkoon kirjoitella palautteen kullekin opiskelijan itsearvioinnille, joka tulee opiskelijalle näkyviin heti, kun hän oman arviointinsa ohjelmaan syöttää. Esimerkiksi näin:

Opettajan arvointikysymys: Osaatko etsiä jaksollisen järjestelmän taulukkokirjastasi?
Vastausvaihtoehdot: Peukku ylös / Peukku alas
Opettajan palaute eri vaihtoehdoillePalaute peukku ylös: Hienoa, olet tutustunut taulukkokirjaasi!
Palaute peukku alas: Jaksollinen järjestelmä löytyy taulukkokirjan viimeiseltä sivulta. Käypäs vilkaisemassa sitä!

Kurssin sisällöt oli jaettu neljälle viikolle. Materiaalit koostuivat videotallenteista, pdf-materiaalista sekä tehtävistä. Materiaalit ja tehtävät vietiin kurssille viikoittain. Kahden ensimmäisen viikon jälkeen oli väliviikko, jolloin palautettiin välitehtävät. Kurssin lopuksi palautettiin kurssin lopputehtävät. Jokaiseen viikkoon kuului myös itsearviointikysely. Heti tehtävien palautusajan jälkeen kurssille vietiin tehtävien esimerkkiratkaisut, joita opiskelijat pääsivät tutkimaan ennen opettajan antamaa palautetta. Jokaisen viikon kokonaisuudesta oli myös kyselytunti Adobe Connectissa.

Alunperin tavoitteenani kurssilla oli käyttää vertaisarviointia tehtävien arvioinnissa. Minulle vertaisarviointi olisi tarkoittanut sitä, että opiskelijat arvoivat anonyymisti toistensa tehtävät malliratkaisujen avulla. Tähän Qridi ei kuitenkaan taipunut. Niinpä päädyin käyttämään Qridiä kurssin kyselytuntien rakentamiseen. Kyselin opiskelijoilta Qridi-kyselyssä, oliko videotallenteissa tai materiaalissa jotain aiheita, joihin toivottaisiin lisäselvityksiä ja mihin tehtäviin opiskelijat haluaisivat apua. Sain näppärästi koottua aiheet, joita kyselytunnilla kävisin läpi.

Qridin käyttö sinällään oli helppoa, kunhan sen logiikan oppi. Katselin kerran läpi Qridin ohjevideot ja sillä pääsin hyvin alkuun. Ohjelman kehittäjä Henri Karjalainen opasti sähköpostilla tarvittaessa. Kyselyjen tekoon ei mennyt kovin paljon aikaa. Haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui palautteiden keksiminen. Olin päättänyt laittaa yhdeksi kohdaksi kysymyksen: Ansaitsen mielestäni tämän viikon tehtvävieni perustella arvosanan ja asteikko oli 4-10. Piti siis keksi seitsemän kannustavaa ja motivoivaa kommenttia!

qridi1

Kuva 1. Opettajan näkymä itsearvioinnin muokkauksessa.

Opiskelijalle Qridin käyttö oli myös helppoa. Annoin opiskelijoille verkko-osoitteen sekä viisikirjaimisen avainsanan, jolla he pääsivät sisään. Opiskelijan piti valita oma nimensä ja vahvistaa, että oli henkilö, jonka nimeä napsautti. Opiskelijoilla ei siis ollut henkilökohtaisia kirjautumistunnuksia. Opiskelija pystyi vastaamaan itsearviointiin vain kerran, eli he eivät päässeet katselemaan toistensa vastauksia. Kukaan ei ainakaan valitellut kurssin aikana, että hänen nimellään olisi jo vastattu tehtäviin, vaikka tämä olisi ollut mahdollista.

Qridi_kuva2
Kuva 2. Opiskelijan näkymä

Tämä itsearviointi oli osa kurssisuoritusta, joten opiskelijat vastailivat viikottaisiin kysymyksiin hyvin. Pientä hiipumista vastaajien määrässä oli havaittavissa kurssin edetessä. Uskoisin, että jotkut kyllästyivät vastaamaan samoihin kysymyksiin viikosta viikkoon.

Qridi_kuva3
Kuva 3. Vastausten määrät kurssin edetessä. Alimpana ensimmäinen itsearviointi

Qridissa saa mukavasti yhteenvetoja opiskelijoiden vastauksista. Niistä saa sekä palkki- että sektoridiagrammeja. Vastauksia saattoi katsella vaikka kysymyksittäin, joten sain koottua nopeasti yhteenvedon esimerkiksi siitä, mistä aiheista illan kyselytunnilla keskusteltaisiin.

Qridi_kuva4
Kuva 4. Yhden kyselyn vastausdataa.

Kurssin arvosanat olivat parempia kuin aiemmilla vetämilläni kemian ryhmäkursseilla. Koska olen pyrkinyt pitämään arviointikriteerit vuosittain samalla tasolla, en nytkään voinut rimaa nostaa ja näinkurssin arvosanojen keskiarvo nousi hieman yli kahdeksaan. Qridin ansiota tai ei, kurssin keskeyttäneitä oli vähemmän kuin näillä ryhmäkursseilla useimmiten.

Vaikka tämä Qridin käyttö teetti hieman tavallista enemmän työtä kurssilla, niin tämä myös motivoi niin opiskelijoita kuin opettajaakin. Kun sain koko kurssin ajan palautetta tehtävistä, materiaaleista ja opetuksesta, niin pystyin mukauttamaan oman toimintani opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat saivat kurssilla sen mitä tarvitsivat. Kun otin opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioon opetuksessa ja ohjauksessa, sain kurssilta hyvän palautteen omasta toiminnastani.

Mitä mieltä kokeilun jälkeen?

Qridiä oli mukava ja helppo kokeilla. Jos se olisi jatkuvasti käytettävissämme, ehkä sitä käyttäisin tulevillakin kursseilla. Mukavaa tässä oli moduulirakenteisuus, eli kaikkea aikaisemmin tekemäänsä voi käyttää  seuraavilla kerroilla, eikä jokaista kyselyä ja kysymystä tarvitse tehdä uudestaan. Sitä todellista vertaisarviointia jäin kaipaamaan. Tässä ohjelmassa oli vertaisarviointi, mutta se oli lähinnä tarkoitettu kannustavan palautteen antamiseen luokkatilanteessa toisille opiskelijoille.

Alkuun vähän kaipasin opiskelijoille omaa kirjautumista järjestelmään, mutta käytäntö osoitti, ettei se ollut välttämätöntä. Kiusantekoa eli toisen opiskelijan nimellä vastaamista ei ilmennyt, vaikka se olisi ollut mahdollistakin. Opiskelijoiden mielipiteet Qridistä olivat pääsääntöisesti positiivisia ja sen käyttö koettiin helppona.

Jäin tämän kokeilukerran jälkeen miettimään sitä, että maksaisinko tällaisesta sovelluksesta omassa työssäni. Tällä on kätevä tehdä kyselyitä, mutta toisaalta niin on Google-kyselyinäkin. Kivoja piirteitä tässä on esimerkiksi se, että tässä on huomioitu myös ihan pienimmät käyttäjät, ja esimerkiksi kirjautumisen voi suorittaa kuvilla. Mikäli palvelu olisi ilmainen en miettisi enempää, vaan ottaisin tämän ehdottomasti käyttöön. 

 

Tiimijakso Hämeenlinnan Lyseon lukiolla – Skillzzup koekäytössä

kimmo kumpulainen
Kimmo Kumpulainen esitteli Skillzzup-palvelua 29.9.2015 Forum Criteriorum -tapahtumassa Finlandia-talolla.

Hämeenlinnan Lyseon lukion toisella jaksolla viisi oppiainetta viiden opettajan johdolla toteutetaan tiimityöskentelynä Ylöjärven lukion antaman mallin innoittamana.

Viisari-hankkeessa tavoitteena on pienimuotoisesti kokeilla eri pilottikouluissa kaikkia mahdollisia arvioinnin teknisiä apuvälineitä kunkin koulun omien kiinnostusten mukaan. Hämeenlinnan tiimijaksolle osoittautui sopivaksi kohteeksi hieman luovalla tavalla käytettynä suomalainen Skillzzup.

Skillzzup mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin määriteltyjen osaamistavoitten suhteen. Kun opintojakson osaamistavoite on täysin saavutettu, on koossa 100 pistettä. Palvelun käyttöliittymä on visuaalinen ja ainut toiminto on osaamistavoitteiden kirjoittamisen jälkeen pisteiden antaminen.

Palvelu toimii kaikilla laitteilla selaimen kautta. Opettajan kannalta on kätevää, että opiskelijat liittyvät itse kurssille eli opettaja antaa vain osoitteen, koulun avaimen ja ohjeen kirjautumista varten. Opiskelija valitsee itse kurssin oman koulun kurssivalikoimasta. Käyttäjäprofiiliin lisättävä valokuva auttaa nopeasti hahmottamaan, kuka kukin on.

Opiskelijan antamat pisteet ja opettajan pisteet kertyvät samaan näkymään. Opiskelijat eivät näe toinen toisiaan. Opettaja voi antaa pisteitä yksittäin sekä könttisummana isommalle joukolle kerrallaan.

Pisteiden antamisen skaala on 0-100, joten osaamisalueittain tavoitteet ja kriteerit on tärkeää avata ymmärrettävästi. Tämähän olisi muutenkin lukiokursseilla tärkeää: millaisella työskentelyllä saavutan minkäkin arvosanan. Mitä osa-alueita työskentelyyn kuuluu.

Tiimijaksolla Skillzzupia käytetään nimen omaa tiimityöskentelyn taitojen arviointiin. Osaamisalueet on mietitty ja valikoitu perustellusti: juuri näitä taitoja ennakkoon ajatellaan kehittämisen kohteiksi ja siksi juuri niitä reflektoidaan. Osaamisalueista laadittiin opiskelijatiimien itsearvioinnin avuksi moniste. Opiskelijat myös täyttävät pienen kyselyn ennen ja jälkeen kokeilun.

Pistekertymä opiskelijan käyttöliittymässä näkyy havainnollisesti: keltainen on oma itsearviointi. Muut värit ovat opettajan antamia arvioita. Kun arviointeja kertyy useita, näkymä alkaa kertoa etenemisestä. Jos viiva asettuu vaakasuoraan, opiskelu ei etene, joten on aika tutkia, mitä pitäisi tehdä.

Voila_Capture 2015-10-26_11-36-00_ap

Suosittelen LOPS-uudistajille ajan käyttämistä arviointiasioitten miettimiseen

Voila_Capture 2015-10-13_10-52-06_apLukion opetussuunnitelma uudistuu. Todella suuria muutoksia ei ole tulossa. Merkittävimpänä näkyvänä muutoksena teemaopintojen kolme kurssia ja pieniä säätöjä pakollisten kurssien valikoimassa. Luonnoksen perusteella teemaopintojen osio on vaikeaselkoinen ja vaatii paljon paikallista työstämistä. Teemaopintoihin annetaan arviointiohjeita, mutta numeroarvosanaa kursseista ei anneta. Teemaopintojen kohdalla, kuten muuallakin luonnoksessa, opettajaa neuvotaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttämiseen.

Jos minulla olisi valta toteuttaa OPS-työskentelyä, suuntaisin käytettävissä olevaa aikaa ja inhimillisiä voimavaroja arvioinnin pohtimiseen. Olisi hyvä avata, mitä monipuolinen arviointi on. Oppijoiden osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys nousevat yleisen osan painotuksista. Miten arvioinnin osalta lukiolaisesta tulee aktiivinen toimija? Miten arviointi tukee todella oppimista? Miten arviointiin liittyvät pelot ja koko aihepiirin välttely muuttuvat myönteiseksi vahvuuksien ja heikkoiksien tunnistamiseksi?

Pelit eivät innosta ilman pisteitä ja saavutuksia. Urheiluvalmennus ei tuota tuloksia, jos ei saavutuksia mitata. Arviointiin liittyvät ongelmat eivät poistu poistamalla arviointi, vaikka sellaistakin nyt paljon ehdotellaan ja jossain kohtaa voi olla ihan aiheellista. Arviointiin tarvitaan myös käsityötä helpottavia teknologioita. Niitä ei ole tarjottu, kun ei ole osattu kysyä.

Millaisia kysymyksiä lukion opetussuunnitelmauudistus ja arviointi herättävät?

Kierrän työni puolesta loppuvuonna lukioväen keskuudessa OPS-haudontaa virittämässä. Valmistelin diapakettia aiheesta. Tässä on vielä varaa parantaa. Kommentit tervetulleita. Näin toivoopi Anne Rongas.

Itsearviointia Otavan Opiston matematiikan verkkokurssilla

IMG_0414
Vesa Partanen

Julkaisemme pitkin matkaa kokemushaastatteluja. Avaushaastattelussa meillä on vieraina matematiikan opettajat Kai Kaskela ja Vesa Partanen Otavan Opistolta. Aiheena heidän toteuttamansa itsearviointikokeilu viime keväisellä matematiikan verkkokurssilla.

Vesa kertoi, että opiston sisältötiimi halusi testata käytännössä itse- ja vertaisarvionteja verkkokursseilla. Ryhmäkurssit tarjosivat oivan ympäristön testaukseen. Kokeilut tehtiin kahdella kurssilla, lyhyen matikan MAB3:lla ja pitkän matikan MAA5:llä. Yhteensä opiskelijoita oli kymmenkunta, osaamistasoltaan hyvinkin erilaisia.

Kurssin muokkaus tehtiin kevyesti, eli aiemmin opettajan tekemä väli- ja loppuarvionti korvaantui opiskelijan tekemällä ohjeistetulla itsearvioinnilla.

Opiskelijat itse kokivat itsearvioinnin mielekkääksi ja oppimista edistäväksi. Arviointitehtävän vaatima kertaus tulee sopivan ajan kuluttua ja omista virheistä oppii.

Kai Kaskela
Kai Kaskela

Opiskelijat toivoivat malliratkaisuihin erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jos sellaisia on olemassa. Näytti myös siltä, että kun itsearviointivaiheessa joutui vielä pohtimaan tehtäviä ja sitä, voiko asian tehdä jollain muulla tavalla kuin malliratkaisuissa, avautui uusi oppimisen paikka.

Moni kollega tuskailee tänä päivänä suurten opetusryhmien kanssa. Vaikka kokokeilu tehtiin pienryhmien kanssa, tämä malli soveltuu erityisen hyvin isoille ryhmille. Opettajan arviontiin käyttämä aika voidaan käytttää tehokkaammin ohjaukseen.

Kokeilussa opettajat tekivät alku- ja loppukyselyn sekä arvioivat tehtävät opiskelijoiden lisäksi, mikä toki oli kohtalaisen työlästä, mutta antoi hyvää tuntumaa itsearvioinnin toimivuuteen. Verkkokurssilla opettajan on myös syytä jollain tavalla kontrolloida arviointia, koska jatkuva arviointi ei ole samalla tavalla mahdollista kuin lähiopetuksessa.

Vesa rohkaisee: ”Kyllä mä lähtisin tämmöstä kokeilee ihan rohkeasti lähiopetuksessakin, jos ei välttämättä siinä laajuudessa, että koko kurssi itsearvioidaan, niin ottaa jonkun tietyn osan kurssista missä kokeillaan itsearviointia.”

Itsearviointi sopii eri oppiaineisiin. Pitkissä esseevastauksissa ehkä voisi suositella vertaisarviointia.

Kain kokoamissa opiskelijakommenteissa on paljon hyviä huomioita:

Kysymys kuului: Miten voin hyödyntää itsearviointiin liittyviä taitoja tulevaisuudessa?

  • Itsearvioinnin myötä joutui tutustumaan virheisiin huomattavasti tarkemmin, se mahdollisesti auttaa tulevaisuudessa tarkistamaan tehtävät paremmin esim. YO-kokeissa.
  • Omia tekemisiään ja virheitään on todella vaikeaa arvioida oikeudenmukaisesti. Itselleen on helposti aivan liian kriittinen. Siksi onkin hyvä jatkossakin muistaa, että virheistä oppii. Ja lisäksi huomasin sen, kun ratkaistuja tehtäviä sai katsoa, näki itse missä on tehnyt virheitä, ja oivalsi paljon enemmän tehtävistä kuin vain yrittämällä ja epäonnistumalla.
  • Nyt ainakin tiedän miten opettaja arvioi tehtäviäni.
  • Tehtävien uudelleentarkastelu antoi tietynlaista syvyysnäköä niiden käsittelyyn. Sitä yritän jatkossakin ylläpitää ja hyödyntää jo tekemisvaiheessa.
  • Oman työskentelyn/opiskelun arvioimisessa ja parantamisessa.
  • Esimerkiksi YO-kirjoituksia ja seuraavia kursseja ajatellen itsearviointitaidot auttavat huomaamaan virheet paremmin, ja löytämään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja eri tyyppisille tehtäville. Pystyn myös ymmärtämään paremmin, että miksi opettaja arvioi esim. koettani/tehtäviä tietyllä tavalla, ja että millaisia arviointikriteerejä arvioinneissa käytetään.
  • Tehtävien teossa tulee enemmän mietittyä välivaiheita pisteytyksen kannalta. ts. oikaisee vähemmän

Vesa evästää vielä kollegoita: ”Mallia kannatta testata ja jatkokehittää. Kärjistäen opettajan tekemä arvionti hyödyttää vain osaa oppilaista: nohevimmat eivät tarvitse arviontia ja heikoimmat eivät niitä lue. Opettajan työpanokselle lienee järkevämpiäkin kohteita kuin mekaaninen arviointi. Oppilailla on hyvä käsitys omasta arvosanastaan, yleensä yksi arvosana alhaisempi, joten opettajan tekemällä tarkkailulla ylilyöntejä arvosanoisa ei tapahdu.”

Prosessiarviointia Viikin Normaalikoulun kemian kursseilla

IMG_1544Ari Myllyviita Viikin normaalikoululla havaitsi sähköisten kurssiaineistojen käyttäjätilastoista, että perinteisell työskentelymallilla aineistoja käytiin lukemassa viime hetkellä ennen loppukokeeseen valmistautumista. Onnistuneeksi osoittautunut ratkaisu oli siirtyä loppukokeesta koko kurssin ajan toteutettavaan prosessiarviointiin. Kurssin mittaan etsittiin luontevia tilanteita itse- ja ryhmäarvioinnin toteuttamiseen. Arvioitavia tuotoksia opettajalle kertyi kurssin mittaan kokeellisesta työskentelystä työselosteineen.

Ari Myllyviita arvioi, että tärkeintä työskentelytavan muutoksessa oli opittavan asian jatkuva tystäminen eli enää asioita ei päntätty viime tipassa. Opettajan antama tuki on prosessiarviointimallissa saatavilla koko ajan, kun taas loppukokeen jälkeen harva enää hakee osaamisen aukkoihin päättyneeltä kurssilta opettajan apua. Opettajan työmäärä jakautuu eri tavalla, arvioitavia töitä tulee matkan varrella. Ari Myllyviita kertoo:

https://www.spreaker.com/embed/player/standard?episode_id=6569104&autoplay=false