Kyselyillä lukion arviointia kehittämään

photo-11-6-2014-10-25-47Viisari-hankkeen keskusteluissa nousi syyslukukaudella 2016 useamman kerran esille kysymys siitä, mitähän muissa lukioissa tehdään. Keräämme nyt kyselyn avulla toimivia ja kierrätykseen sopivia kokemuksia arvioinnin menetelmistä lukiossa. Kyselyä saa mielellään levittää ja toivomme myös opiskelijoiden vastauksia. Koostamme saaliista yhteistä hyvää kaikille arvioinnin monipuolistamista pohdiskeleville.

Vastaa siis kyselyymme ja muista, pienikin idea on arvokas. Yleensä ne pienet ideat on helpoin siirtää oppiaineesta ja koulusta toiseen. Kyselyn lyhytlinkki bit.ly/arviointikyselylukio. Kysely on auki 29.2.2017 saakka. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvomme kirjapalkinnon.

Samaan aikaan on meneillään (ainakin) kaksi muuta lukion arviointiasioihin liittyvää kyselyä, näihin kannattaa myös vastata:

VASTAA Viisari-hankkeen arviointikyselyyn!

Viisarin hankeväki suunnitteli Lauttasaaressa 7.9.16

Kahdentoista hengen voimin suunniteltiin Viisari-hankkeen toimintaa. Tulossa on tämän lukuvuoden aikana esimerkiksi:

Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
Lauttasaaren yhteiskoulun graafista kauneutta
  • kuuden hankelukion pilotointeja ja niiden raportointeja niin hankeblogiin kuin videomuodossa
  • 8.11. LOPS-hautomohankkeen kanssa arviointi-iltapäivä Helsingissä (maksuton koulutus, ks. ohjelma ja ilmoittautuminen)
  • verkkoinfoja ja työpajoja arviointiin liittyen, erityisesti sähköisiin arvioinnin apuihin tutustuminen kiinnosti
  • blogiin esittely nyt tarjolla olevista sähköisistä arviointisovelluksista ja työkaluista
  • valtakunnallinen kysely arvioinnin monipuolistamisesta lukiossa: mitä on tehty ja löytyykö vinkkejä verkon kautta, ettei jokaisen opettajan tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen (yhtenä jakamisen paikkana voisi olla Facebook-ryhmä
  • joulukuussa 2016 osallistuinen Valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville (OPH)
  • kevätlukukaudella 2017 osallistavia suunnittelutyöpajoja ja arviointiin liittyviä kilpailuja lukiolaisille
  • arviointimessut huhtikuun 2017 lopulla
  • yhteistyötä Viikin normaalikoulun kanssa.

Erityisenä haasteena koettiin arvioinnin monipuolistaminen uuden opetussuunnitelman hengessä yhdistettynä yhä kasvaviin luokkakokoihin. Muitakin tavoitteita arviointimuotojen ja toteuttamistapojen kehittämiseen listattiin:

  • koeviikko vie aikaa, lyhennettyä koeviikkoa ja muita järjestelyjä kouluissa jo kehitetty, niistä kokemuksia suunnittelun tueksi
  • arvioinnin rooli oppimista tukevaksi, vanhoja ajatuksia voisi tuulettaa ja suunnitella esimerkiksi kokeettomia kursseja (toki YO-tutkintoa varten tarvitaan sitä jäljitteleviä kokeita harjoituksen vuoksi, mutta pitääkö kaikkien kurssien sisältää loppukoe), asenne arviointiin: oppimista, ei arvosanoja varten ja huomio sisäiseen motivaatioon, joka johtaa tutkitusti syvempään oppimiseen
  • Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.
    Välillä sisällä, välillä ulkona ja juttua riitti.

    keinoja sen varmistamiseen, että opiskelija tietää ja ymmärtää kurssien tavoitteet ja hahmottaa tavoitteiden suhteen arviointiin, opiskelija asettamaan myös omia tavoitteita opiskelulle

  • opiskelijalle keinoja ymmärtää oma osaamisensa, kokemuksia siitä, että heikot yliarvioivat osaamisensa ja hyvät aliarvioivat
  • opettajakin kaipaa vaihtelua arviointityöhön, kokemuksia oli siitä, että arviointia olisi välillä hyödyllistä miettiä muiden kuin oman aineryhmän opettajien kanssa
  • tutustuminen digitaalisiin arvioinnin apuvälineisiin, nyt arviointi edelleen pitkälle käsityötä
  • paikkaan sitomaton opiskelu ja arviointi
  • itsearvioinnin rakentaminen verkkokursseille, mikä toimii, millaista tukea opiskelija kaipaa (ks. esimerkiksi Matti Räsäsen lukion reaaliaineisiin kehittämää arviointisysteemiä)
  • jatkuvan arvioinnin toteuttaminen suhteessa opettajan rajalliseen työaikaan (eri oppiaineiden luonteet)
  • arviointi vuoropuheluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, dialogisuus korostuu nyt peruskoulun arvioinnissa, samaa henkeä lukioon, huolena se, ettei koulussa ole nyt oikein aikaa ajattelulle ja keskustelulle
  • arviointi ja monenlaiset (myös erilaiset) oppijat, eritasoisten opiskelijoiden tukeminen
  • keinoja siihen, miten ylipäätään arviointi saavuttaisi opiskelijan: kokemuksia useilla siitä, miten samat palautteet vuodesta toiseen eivät muuta opiskelijan osaamista.

 

img_9019
Manuaalisesti koottu keskustelu on digitoitu tähän bloggaukseen.

Yhdessä oltiin sitä mieltä, että paljon hyvää on jo tehty siellä täällä, mutta todella vaikeaa on saada kokemuksia jakoon ja kiertoon. Viisari-hankkeen toteutuksista pyritäänkin tuottamaan pieniä käytännönläheisiä videoita, joista opettajat voivat nopeasti löytää ideoita omaan työhönsä. Erilaisia työohjeita, arviointiin viritettyjä taulukoita ja muuta kättä pidempää myös muokataan julkaistavaan kuntoon. Julkaisemisesta tehdään hankeopettajille mahdollisimman vaivatonta. Toteutetaan myös valtakunnallinen kysely ja kaivetaan esiin hyviä esimerkkejä. Kaveerataan sisarhankkeiden kanssa ja kutsutaan kehittäjiä kevään arviointimessuille. Jakaminen ja yhteistyö ovat arvokkaita, sillä opetussuunnitelmat yhdistävät ja esimerkiksi arviointikriteerien purkaminen pisteohjeiksi opiskelijan itsearviointia varten on hyvin työlästä.

Keskustelua herätti myös tuore tieto yliopistojen sisäänpääsyn uudistamisesta 2018 alkaen. Tämä uudistus koskee jo nyt lukiossa olevia. Tavoitteena on, että lukion ja YO-kokeen arvosanat saavat nykyistä suuremman painoarvon. Meneekö uudisus jopa kurssien arvosanojen tasolle, ei vielä tiedetty. Pohditiin sitä, miten arviointi pysyy objektiivisena, jos arvosanojen merkitys nousee. Miten paljon arviointivastuuta voi antaa opiskelijalle itselleen? Joka tapauksessa monissa puheenvuoroissa nousi halu antaa arviointivastuuta ohjatusti ja suunnitelmallisesti opiskelijalle itselleen, sillä arviointitaitavuus on tärkeää myös lukion jälkeen niin opinnoissa kuin työelämässä. Tämä tavoite kiteytettiin: ”Oppiminen seuraa sinua kuin varjo, se on osa sinua ja mukanasi jatkuvasti.”

Poimi seurantaan tämän blogin lisäksi Viisarin verkkoprofiilit:

Suunnitelmissa arviointimessut – mallia Pedamessuilta

29362426875_bdeeb6c741_zHämeenlinnassa elokuun lopulla Digisilta- ja Opelix-hankkeen järjestivät kaksipäiväiset Pedamessut (ks. Digisillan blogissa messukuulumisia). Ideana oli, että opettajat (ja opiskelijat) esittelevät toinen toisilleen käytännön toteutuksia. Vaikka painotus oli lukiokoulutuksessa, mukana oli myös perusasteen ja ammatillisen toteutuksia, mitä soisi tapahtuvan enemmänkin: hankerahoitukset kanavoidaan oppiasteittain, mutta ideat eivät tunne rajoja.

Messupöytiin oli tuotu havaintoaineistoa, niin digitaalista kuin muuta. Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajille suunnatun oppiainerajoja ja oppilaitoksen rajoja ylittävän kurssin messupöytä oli inspiroiva. Pöydän otsake oli: ”Oppiaineita yhdistävä kaupunkipeliprojekti” ja pöydän esittelijöinä Päivi Merkikanto Ammattiopisto Tavastiasta ja Pauliina Pesonen Hämeenlinnan taidemuseolta. Opiskelijat olivat opetelleet oman lähiseutunsa maantiedettä, äidinkieltä, matematiikkaa ja kuvataidetta sekä tiimityötaitoja. He olivat tuottaneet jotakin lautapeliä mallinaan pitäen oman lautapelin, jossa tutustutaan Hämeenlinnaan. Ideaa voisi soveltaa moniin eri yhteyksiin. Millaista arviointia voisi rakentaa tämän kaltaiseen työskentelyyn? Sopisiko pelin tekeminen esimerkiksi jollekin lukion teemaopintoihin työskentelyn kehykseksi? Pelin tekemisessä voi olla mukana myös tekonologiaa, joilloin se sopisi TO2:lle. Alla messupöydästä useampi kuva virikkeeksi.

Viisari-hankkeessa mukana olevista pilottikouluista Kaurialan lukion Juha Lahti esitteli abikurssilla kokeiltua itsearviointia. Työskentely-ympäristönä oli Onenote. Saman lukion Liisa Virtanen esitteli tietokirjaprojektia, jossa ideana oli video ja sen arviointi.

Hämeenlinnan Lyseon lukion juhlasalin puitteet ovat hienot pienimuotoisille messuille. Pedamessun kävijälle oli laadittu pöydistä moniste yhteystietoineen sekä jatkokehittelyä varten opettajaryhmien keskusteluille toinen moniste. En itse osallistunut mihinkään opettajatiimiin, mutta aktivoivana ideana monisteet näyttivät hyviltä. Formaatti kannattaa kopioida arviointimessuille ja ottaa huomioon kokemukset. Varautuminen messupöydän rakentamiseen tarkoittaa havaintoaineiston keräämistä. Vaikka puuhaamme valtaosin digitaalisilla työkaluilla, jotain voidaan konkretisoida lukion arviointimenetelmistä myös muilla tavoin. Laitetaan siis Pedamessujen kokemukset hautumaan.

fullsizerender-9

Toivotamme tervetulleiksi sisarhankkeet Arviointimessuille ensi keväänä, joskus huhtikuun lopulla. Jos asia kiinnostaa, yhteyttä voi ottaa anne.rongas ÄT otavanopisto.fi.

Arviointi-iltapäivä 11.5. Helsingissä ja verkossa

OPS-hautomot- ja Viisari-hanke toteuttavat yhteistyönä maksuttoman arviointi-iltapäivän lukioväelle. Teemana on oppimisen ja osaamisen arviointi. Tilaisuus järjestetään Helsingissä ja verkossa, luento-osuus tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin katsottavaksi.

arviointiiltapaiva

Aihetta alustaa Najat Ouakrim-Soivio, jonka tuorein teos Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava, 2016) on hyvin ajankohtainen. Hänellä on käytännön kokemusta lukio-opettajan arjesta ja vankkaa tuntumaa myös arviointitutkimuksesta (ks. Opetushallituksen julkaisu vuodelta 2013: Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit ja arviointi.fi).

Jos tulet paikan päälle Helsinkiin, ilmoittaudu mukaan: http://www.eventilla.com/lops2015arviointi. Jos seuraat online verkossa, ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan (tai laita viesti Gmail: anne.rongas).

Paikka: Cafe Köket, workshop-tila, Aleksanterinkatu 28, Helsinki.

Iltapäivän aikataulu:

12.45-13.00 Tulokahvit
13.00-13.15 Tervetuloa ja hankkeiden esittelyt
13.15-14.45 Keskusteleva alustus: Oppimisen ja osaamisen arviointi, Najat Ouakrim-Soivio
14.45-15.00 Jaloittelutauko
15.00-16.00 Työskentely ja päivän koonti

Ennakkovideo iltapäivän teemoista:

Ensimmäinen tiimijakso, ensimmäinen ryhmäarviointikokemus

IMG_4682Hämeenlinnan Lyseon lukiossa kakkosjaksolla syksyllä 2015 tehtiin monta uutta asiaa: ensimmäinen ykkösluokkalaisten tiimijaksokokeilu ja ensimmäinen sähköisen itsearviointivälineen, Skillzzupin kokeilu. Skillzzupia käytettiin tiimien itsearviointiin, vaikka oikeastaan palvelun perusideana onkin yksilöllinen itsearviointi.

Toteutimme ennen ja jälkeen tiimien itsearviointiviikkojen kyselyn opiskelijoille (n=116). Opiskelijavastaukset on koottu alla olevaan diaesitykseen. Huomioitavaa on, että tiimeissä vastuut vaihtelivat viikoittain ja välttämättä jokaisen ryhmän jäsenen käyttänyt arviointivälinettä ollenkaan. Ensimmäisestä kokeiluista opittiin myös aviointikohteita ja taitotasojen kristallisoimisen merkitys. Arviointikohteita kannattaa laittaa ensimmäisellä kerralla vain muutama (meillä oli 5, mutta ehkä 3 olisi ollut ensimmäisellä kerralla sopiva).

 

Myönteisenä havaintona oli se, miten positiivinen yleisvire opiskelijoilla oli vastausten mukaan arviointiin. Myös Skillzzup sai hyvän vastaanoton, vaikka osalle sen rooli ja merkitys jäikin vähän hämäräksi ja tiimin itsearviointi hiukan irralliseksi. Monet olivat toisaalta huomanneet, että kannattaa tosiaan välillä pysähtyä miettimään omaa toimintaa.

Tiimijakso Hämeenlinnan Lyseon lukiolla – Skillzzup koekäytössä

kimmo kumpulainen
Kimmo Kumpulainen esitteli Skillzzup-palvelua 29.9.2015 Forum Criteriorum -tapahtumassa Finlandia-talolla.

Hämeenlinnan Lyseon lukion toisella jaksolla viisi oppiainetta viiden opettajan johdolla toteutetaan tiimityöskentelynä Ylöjärven lukion antaman mallin innoittamana.

Viisari-hankkeessa tavoitteena on pienimuotoisesti kokeilla eri pilottikouluissa kaikkia mahdollisia arvioinnin teknisiä apuvälineitä kunkin koulun omien kiinnostusten mukaan. Hämeenlinnan tiimijaksolle osoittautui sopivaksi kohteeksi hieman luovalla tavalla käytettynä suomalainen Skillzzup.

Skillzzup mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin ja opettajan arvioinnin määriteltyjen osaamistavoitten suhteen. Kun opintojakson osaamistavoite on täysin saavutettu, on koossa 100 pistettä. Palvelun käyttöliittymä on visuaalinen ja ainut toiminto on osaamistavoitteiden kirjoittamisen jälkeen pisteiden antaminen.

Palvelu toimii kaikilla laitteilla selaimen kautta. Opettajan kannalta on kätevää, että opiskelijat liittyvät itse kurssille eli opettaja antaa vain osoitteen, koulun avaimen ja ohjeen kirjautumista varten. Opiskelija valitsee itse kurssin oman koulun kurssivalikoimasta. Käyttäjäprofiiliin lisättävä valokuva auttaa nopeasti hahmottamaan, kuka kukin on.

Opiskelijan antamat pisteet ja opettajan pisteet kertyvät samaan näkymään. Opiskelijat eivät näe toinen toisiaan. Opettaja voi antaa pisteitä yksittäin sekä könttisummana isommalle joukolle kerrallaan.

Pisteiden antamisen skaala on 0-100, joten osaamisalueittain tavoitteet ja kriteerit on tärkeää avata ymmärrettävästi. Tämähän olisi muutenkin lukiokursseilla tärkeää: millaisella työskentelyllä saavutan minkäkin arvosanan. Mitä osa-alueita työskentelyyn kuuluu.

Tiimijaksolla Skillzzupia käytetään nimen omaa tiimityöskentelyn taitojen arviointiin. Osaamisalueet on mietitty ja valikoitu perustellusti: juuri näitä taitoja ennakkoon ajatellaan kehittämisen kohteiksi ja siksi juuri niitä reflektoidaan. Osaamisalueista laadittiin opiskelijatiimien itsearvioinnin avuksi moniste. Opiskelijat myös täyttävät pienen kyselyn ennen ja jälkeen kokeilun.

Pistekertymä opiskelijan käyttöliittymässä näkyy havainnollisesti: keltainen on oma itsearviointi. Muut värit ovat opettajan antamia arvioita. Kun arviointeja kertyy useita, näkymä alkaa kertoa etenemisestä. Jos viiva asettuu vaakasuoraan, opiskelu ei etene, joten on aika tutkia, mitä pitäisi tehdä.

Voila_Capture 2015-10-26_11-36-00_ap

Suosittelen LOPS-uudistajille ajan käyttämistä arviointiasioitten miettimiseen

Voila_Capture 2015-10-13_10-52-06_apLukion opetussuunnitelma uudistuu. Todella suuria muutoksia ei ole tulossa. Merkittävimpänä näkyvänä muutoksena teemaopintojen kolme kurssia ja pieniä säätöjä pakollisten kurssien valikoimassa. Luonnoksen perusteella teemaopintojen osio on vaikeaselkoinen ja vaatii paljon paikallista työstämistä. Teemaopintoihin annetaan arviointiohjeita, mutta numeroarvosanaa kursseista ei anneta. Teemaopintojen kohdalla, kuten muuallakin luonnoksessa, opettajaa neuvotaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttämiseen.

Jos minulla olisi valta toteuttaa OPS-työskentelyä, suuntaisin käytettävissä olevaa aikaa ja inhimillisiä voimavaroja arvioinnin pohtimiseen. Olisi hyvä avata, mitä monipuolinen arviointi on. Oppijoiden osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys nousevat yleisen osan painotuksista. Miten arvioinnin osalta lukiolaisesta tulee aktiivinen toimija? Miten arviointi tukee todella oppimista? Miten arviointiin liittyvät pelot ja koko aihepiirin välttely muuttuvat myönteiseksi vahvuuksien ja heikkoiksien tunnistamiseksi?

Pelit eivät innosta ilman pisteitä ja saavutuksia. Urheiluvalmennus ei tuota tuloksia, jos ei saavutuksia mitata. Arviointiin liittyvät ongelmat eivät poistu poistamalla arviointi, vaikka sellaistakin nyt paljon ehdotellaan ja jossain kohtaa voi olla ihan aiheellista. Arviointiin tarvitaan myös käsityötä helpottavia teknologioita. Niitä ei ole tarjottu, kun ei ole osattu kysyä.

Millaisia kysymyksiä lukion opetussuunnitelmauudistus ja arviointi herättävät?

Kierrän työni puolesta loppuvuonna lukioväen keskuudessa OPS-haudontaa virittämässä. Valmistelin diapakettia aiheesta. Tässä on vielä varaa parantaa. Kommentit tervetulleita. Näin toivoopi Anne Rongas.